*

Sami Kilpeläisen blogi

Kokemuksia maakuntahallinnosta I: SOTE:n yhtiöittäminen uhkaa maakuntahallintoa

Suomalaiset haluavat saada hoitotarvettaan vastaavia terveyspalveluja. Hoitoketju pitäisi saada mahdollisimman nopeaksi koko Suomessa. Siis koko Suomessa. Tämän pitäisi mielestäni olla koko sote-uudistuksen ytimessä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat tällä hetkellä lähtökohtaisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja. Kunnat tai kuntien muodostamat kuntayhtymät tarjoavat perusterveydenhuollon ja maakunnalliset sairaanhoitopiirit vaativamman erikoissairaanhoidon.

Maakuntahallinnon kantava idea pitäisi olla raja-aidan poistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Julkinen palvelu voidaan siten saada tehokkaaksi sekä toimintojen että meidän asiakkaiden tarpeisiin nähden. Hoidetaan ihmiset kuntoon heti tehokkaasti eikä pantata asiakkaan ohjaamista erikoissairaanhoitoon isojen laskujen pelossa. Soveltuvin osin erikoissairaanhoito voisi tulla nykyisiin terveyskeskuksiin.

Maakuntahallinto olisi oiva tapa tuottaa terveyspalvelut leveämmillä hartioilla. Samalla voitaisiin turvata sosiaali- ja terveysasemien tai –keskuksien pysyminen kaikissa kunnissa – lakiin kirjaten. Nyt koko uudistus ollaan tuhoamassa valinnan vapauden ja yhtiöittämisen sekä liikelaitostamisen pakkomielteellä. Jos keskeisiä palveluja valuu merkittävästi pois julkiselta sektorilta, jää jäljellä kituva julkinen maakunnallinen sote-laitos. Me veronmaksajat maksamme ensin kunnissa kiinteistöjen vajaakäytön ja sitten kallistuvat julkiset palvelut.

Mitä vikaa on julkisissa perusterveydenhuollon palveluissa? Miksi palvelut pitäisi yksityistää?

Luodaan ensin malli, jossa maakunnallisesti laitetaan sote-palvelut tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi paketiksi. Ostetaan sitten niiltä osin tarvittavia palveluja yksityiseltä sektorilta kuin se on järkevää. Näinhän on onnistuneesti toimittu jo monelta osin työterveyspalveluissa. Todennäköisesti jokin ortopedinen tai vaikka silmäkirurgiaan liittyvä palvelu löytyisi tehokkaasti jo nyt yksityiseltä puolelta.

Kainuun maakunnan hallintokokeilun suurin pullonkaula vuosina 2005-2012 oli terveyspalvelujen keskittyminen, palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja väliportaan työntekijöiden määrän kasvu. Suomeksi sanottuna turha byrokratia vei palveluja. Aiemmin tekevät ja hoitavat kädet ajelivat pitkin maakuntaa palavereissa. Maakunnasta hävisi väkeä yli 5000 henkeä, mutta samaan aikaan maakunnan palkkalistoilla väkimäärä nousi 3800:sta yli 4200:een.

Kansanvaltaa ei pidä uhrata muutaman ahneen rahanvallan alttarille. Kyllä yksityiset toimijat nauravat tälle hallitukselle, joka tekee Suomesta oligarkkien valtakunnan. Suomalainen julkinen terveydenhuolto, verovaroin kustannettuna, on kehittämisen arvoinen tapa tuottaa palveluja. Me emme voi haluta sitä, että Suomessa palvelua saa jatkossa vain kalliilla vakuutuksilla ja isoimmissa kaupungeissa.

Suomeen pitää luoda toimiva maakunnallinen sote-malli. Maakunnilla pitää olla verotusoikeus ja kaiken keskiössä pitää olla jatkossa kuntien ja maakuntien työpaikkojen lisääminen panostamalla maakunnissa uusien työpaikkojen syntymiseen nykyisten höpö höpö –EU-projektien sijaan.

Sami Kilpeläinen

Toimin vuosina 2001-2012 vajaan 11 000 asukkaan Sotkamon kunnan valtuustossa ja 12 vuotta tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Seurasin aitiopaikalta noin 80 000 asukkaan Kainuun maakuntakokeilun valmistelua Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2001-2004 sekä vaaleilla valitun Kainuun maakuntavaltuuston jäsenenä vuosina 2009-2012 ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. En osallistunut vuoden 2004 maakuntavaaleihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Valtion valvonnassa, kyllä näin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Osa kunnista on ulkoistanut sotensa jo nyt yksityiselle toimijalle, ainakin Puolanka Kainuussa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sotessa minua on kokoajan kiusannut sekä valinnanvapaus (yksityistäminen) sekä maakuntahallinto. Itse varsinainen asia on jäänyt näiden kahden soten kannalta vähemmän keskeisen asian vangiksi.

Puuttumatta tuohon yksityistämiseen sen enempää (kokoomuksen juttuja) kysyn maakuntahallinnosta. 1. Oliko mielekästä tehdä maakuntien määrästä isoa kynnyskysymystä. 2. Onko mielekästä vaatia samoja rakenteita haluamillenne pikkumaakunnille ja Uudellemaalle jossa on miltei parikymmentä kertaa enemmän väkeä kuin pienimmissä maakunnissa. 3. Onko ylipäätään mielekästä tehdä uutta hallinnollista tasoa ilman verotusoikeutta niin että rahat kerätään sellaiselta taholta jolta poistetaan valta rahojen käyttöön (kunnat)?

Käytännössä maakuntahallinnon pääasiallinen tehtävä näyttäisi olevan kepun vallan maksimoiminen, mikä ei varsinaisesti vaikuta mielekkäältä tavoitteelta yhteiskuntamme kannalta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuten aloittaja toteaa, maakuntahallinto on oiva tapa saada sote toimimaan. Tämä sekasikiö on kuitenkin kaukana Kainuun, Ahvenanmaan ja Eksoten toteutuksesta. Ahtisaaren sanoin: valitettavasti.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Johan on miehellä jutut. Kuka kyseisen härdellin maksaa? Otetaanko rahat kansallisista maataloustuista?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sami voi sinulle kyllä varsin yksityiskohtaisesti kertoa paljonko esimerkiksi Kainuun maakuntamaali (sote, pelastuslaitos ja opetus) toi rahallisia säästöjä. Toteutuneen mallin saadut kokemukset siis eikä mikään teoriaa. Ja tämä siitä huolimatta, että se olisi voitu tehdä vieläkin paremmin (halvemmin). Vrt. aloituksessa mainitut: "väliportaan työntekijöiden määrän kasvu. Suomeksi sanottuna turha byrokratia vei palveluja".

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Koko sote on menossa väärille raiteille. Nythän kepulle on tärkeämpää maakuntahärdellit kuin sote.
Lisäksi Kainuu on voimakkaasti muuttotappio alue. Satsausta ja mallia pitää kehitellä siellä missä ihmiset pääasiassa asuvat.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #11

Kävisikö sinulle sitten Ahvenanmaan ja Eksoten esimerkit (= sama toteutus kuin Kainuussa)?

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Eihän tuo perusterveydenhoitokaan toimi hyvin kovinkaan monessa kunnassa. Ei tuo julkisen sektorin toimiminen palveluiden päätuottajana saisi mikään itseisarvo ollakaan, koska siellä jo tuo byrokratiapuoli kangertelee melkoisesti. Kuitenkin todelliset kustannukset ovat usein julkisella puolella jopa korkeammat kuin yksityisellä. Eikä noiden ulkoistamisten kilpailutuskaan ihan maaliin ole kunnissa mennyt. Siksi uusi sote-ratkaisu pistää tuon julkisen puolen tehokkuuden testiin ja jollei siinä pärjää, niin sitten on syytäkin tämän toimijan pudota pois. Kiinteistökustannukset ovat kuitenkin pieni kuluerä siinä tapauksessa, että itse palvelut hoidetaan tehottomasti. Eikä nämä yksityisetkään toimijat kovin helpolla mihinkään pikkukuntiin levittäydy, joten siinäkin mielessä on turha maalailla mitään kauhuskenaarioita. Asioiden tehostuminen ei ole keneltäkään pois vaan päinvastoin. Siksi näitä uudistuksia ei pidäkään jarruttaa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kokeiden otto pitäisi jäädä yhteiskunnalle muuten yritykset joutuvat houkutukseen kokeilla tienaamiseen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Samalla voitaisiin turvata sosiaali- ja terveysasemien tai –keskuksien pysyminen kaikissa kunnissa – lakiin kirjaten."

Noin ei ainakaan pidä menetellä, että oikein lakisääteisesti määrätään terveyskeskukset pysymään niissä kunnisa, missä ne nyt ovat. Ainakin Keki-Suomessa se on äärettömän kallis ja tehoton ratkaisu.

Parempi ratkaisu on, että terveydenhuoltoa keskitetään isompiin yksiköihin. Ei parin tuhannen asukkaan kunnalla ole edellytyksiä toimivan terveyskeskuksen yllätoon. Esimerkiksi Keski-Suomessa vaikkapa Kannonkosken ja Kivijärven terveyskeskukset voidaan aivan hyvin lopettaa ja ohjata hoito Saarijärvelle tai Äänekoskelle.

Oma terveysasema omassa pitäjässä voi kuulostaa mukavalta, mutta sellaisen ylläpito olemattomalla väestöpohjalla maksaa maltaita. En usko, että maakunta sitotuu pitämään yllä tehotonta organisaatiota kiinteistöineen, eikä terveydenhoito tulevaisuudessa kunnille edes kuulu, että repikää siitä.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Viljo,
Olet täysin oikeassa. Juuri noin.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Monessa eurooppalaisessa pakollisissa terveysvakuutusjärjestelmissä ei ole paljoakaan suomalaisista työttömyyskassoista poikkeavaa hallintokoneistoa.Suomessa pyritään jatkuvasti tuottamaan entistä halvemmalla näennäisesti kuluttajaystävällisiä palveluja.

Tarja Heikkila

Hei, pidän täysin mahdottomana tilannetta missä johdolla tai lääkäriväestönosalla ei taida olla mitään johdonmukaista vaikutinta pienentää sairaiden määrää ylipäätänsä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Miten varmistaa, että isot sote-palvelujen tarjoajat kuten Mehiläinen maksavat veronsa Suomeen? Pääosin ulkomainen omistus ei lupaa hyvää. Paikalliset palvelujen tarjoajat maksaisivat myös veronsa paikallisesti.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Attendo ei kyllä yhtiönä maksa veroja Suomeen ja tuskimpa mihinkään.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Miten varmistaa, että isot sote-palvelujen tarjoajat

Maksaa veronsa kuntiin.Siten kun se on aina ennen ollut. Maksut kiertää takaisin kuntiin veronmaksajien hyödyksi,julkisessa terveydenhuollossa.

Kepu vois Kokkareiden kanssa katsoa peiliin . Kun -91 lähtien kuntien valtionosuuksia leikattu näihinpäiviin asti.
Näin saatiin jonot aikaiseksi kun kunnilla ei rahat riittänyt henkilökuntaan terveyskeskuksissa eikä lääkärien palveluihin.
Sama kävi hammaslääkäriin pääsylle.

Kun Attendo opastaa lääkäriä verosuunnittelussa jäävät nekin verot palkoista pois.
Sitouttaa lääkärin osakkaaksi Attendoihin ,niin verotukselle on eri lähtökohdat kuin ansiotuloissa.

Kuka viulut maksaa? Suurten kaupunkien asukkaat,valinnanvapauden maakuntien puolesta.

Valtio vie nytkin kunnilta verotuloja SOTE .Jäljelle jäävistä veroista pitäisi tuottaa palvelut.
Tulee jatkossakin olemaan asiakkaita Valinnanvapaudella Mehiläisille ym.

Vanhasen II-hallituksen tilaama USA konsulttifirma
muistio-10
-"Muokata mielikuvia
Hyväksymään korkeammat terveyspalvelumaksut julkiselle puolelle.
(jotka on ulkoistettu yksityisille hoiva ja terv.palveluja tuottaville yrityksille.)

Rääkkylä jo -07
Kempele -11
ym.kepukunnat

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Niin, mihin menee yritysten verot, joita palveluita kansakunnan verorahoilla maksetaan. Taas luodaan valtion kassaa heikentävä rakenne, sitähän se tarkoittaa, jos verot valuvat ulkomaille. Mitä siitä seuraa. Meneekö uudistuksen kuviteltu tavoiteltu hyöty tätä kautta pakkaselle. Kuka sen pystyy arvioimaan. Suomihan tuottaa nykyiset palvelut muistaakseni Eurooppalaisista maista, oliko se niin, että halvimmalla.

Pekka Vasala

Tässä Sami puhuu potaskaa: "Kainuun maakunnan hallintokokeilun suurin pullonkaula vuosina 2005-2012 oli terveyspalvelujen keskittyminen, palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja väliportaan työntekijöiden määrän kasvu. Suomeksi sanottuna turha byrokratia vei palveluja. Aiemmin tekevät ja hoitavat kädet ajelivat pitkin maakuntaa palavereissa. Maakunnasta hävisi väkeä yli 5000 henkeä, mutta samaan aikaan maakunnan palkkalistoilla väkimäärä nousi 3800:sta yli 4200:een."
Hallintokokeilun alussa toki liikuttiin, mutta kun valmista tuli, tehoakin löytyi. Väliportaan työntekijöiden määrä toki kasvoi, kun kunnissa samoja töitä tehneet siirtyivät maakunnan leipiin. Kokeilun aikana hallintoporras pieneni, mutta tekevät kädet lisääntyivät.
Vaikka hallintokokeilu loppui, terveydenhuolto jatkaa samalla mallilla Kainuun Sotena.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Tämän keskustelun aiheena onkin se, kuka saa rahat. Eikä se miten ihmiset saavat tarvittavan hoidon.
Näinhän nämä asiat menevät. Kaikkien pitäisi päästä rahastamaan.

Käyttäjän ValluNovanto kuva
Vallu Novanto

Vantaalaisena voin kertoa muutaman kokemuksen.

Hammaslääkäriin 2-3 vuoden välein tarkistukseen, varaat vaan ajan ok 1-2 kk. hoitoon jos tarvitsee jotain tehdä jotain aika löytyy, myös ilta-aikoja.

Hammassärkyä, soitin päivystykseen, kysyivät käykö 30 minuutin päästä, ei käynyt, kysyi käykö 60 minuutin päästä. Ok. Homma hoitui.
Lapsille hammastarkastukset 17:30 ja 18:00. helppoa, kun ei tarvitse joustaa koulusta, tarhasta tai töistä.

Toissaviikolla varvas kipeytyi. Tikkurilan terveyskeskukseen , jonotusnappia painamalla numero. Sisään 10 minuutin päästä. Sairaanhoitaja katsoi, kynsinauha toi jotain tulehtunut, sanoi, että kutsuu lääkärin katsomaan. Lääkäri joka hoitaa vaikeampien päivystystehtävien vieressä kolmen tiimin pikkuasiat, käväisi, tutki ja sanoi, selvä asia. Laittaa reseptin apteekkiin. Sanoin kiitos, menin alakerran apteekkiin ja sain antibiootit ja salvaa. Meni yhteensä amme 30 minsaa. Miten tätä saisi nopeammaksi tai tehokkaammaksi tai halvemmaksi?? En tiedä, enkä tiedä edes tarvitseeko. Hommahan toimii jo täydellisesti.

Ei kai oikeasti tarvitsisi koko sotea, tai ehkä tarvitsee kun kuntia liikaa. Karsitaan ne kunnat sinne 50-100 kpl ja sen mukaan byrokratiat ja palvelut.
Säästöäkin tulisi 4 mrd.
Erikoissairaanhoito noihin suuralueisiin. Se on siinä. Mitä tätä selvää yksinkertaista asiaa vaan vatvotaan. NO jollain on suuret rahat ja businekset kyseessä. Olkoot. Voi silti tehdä viisaan päätöksen ja hylätä lobbarivaihtoehtot.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset