*

Sami Kilpeläisen blogi

Voiko olla yleisurheilua monipuolisempaa harrastusta?

Olen kuullut monen vanhemman harmittelevan kuinka nuorena lapsen harrastusvalinnat pitää tehdä. Alle 13-vuotiaan ja vielä sitä vanhempienkin harrastuksissa on tärkeää olla monipuolisesti eri lajeja. 

Yhteen lajiin ei välttämättä kannata käyttää kaikkia paukkuja, sillä usein nuoren mielenkiinto harrastuksiin vaihtuu iän myötä. Fyysinen kehitys on eri aikaista ja oma laji voi löytyä vasta vanhempana. Anna lapsellesi aikaa ja mahdollisuuksia kokeilla mahdollisimman montaa eri lajia. Huippu-urheilijoidenkin taustastakin on tutkimustiedon mukaan löydettävissä ainoastaan yksi yhteinen nimittäjä, varhainen monipuolisuus.

Yleisurheilu sopii niin pojille kuin tytöille. Se on melkein ainoa suurista kesäurheilulajeista, joissa tytöt ja pojat treenaavat ja kilpailevatkin yhtä aikaa kentällä. Luonnollisesti harjoituksista pyritään tekemään kaikille riittävän haastavia ja omalle taitotasolle sopivia.

Vantaan Salamissa treenit on järjestetty siten, että nuorimmilla harjoituksia on kerran viikossa, mutta 8-vuotiaasta alkaen voi valita yhden tai useamman harjoituskerran välillä. Tähän on ihan selvä syy: haluamme mahdollistaa jokaiselle myös muiden lajien harrastamisen ja pitäähän sitä lapsen elämään mahtua muutakin kuin treeniä. 

Vantaan kaupunki on ottanut aimo harppauksen liikunnan tarjoamisessa kouluissa. Kaikki vantaalaiset suomenkieliset koulut ja Helsinge skola mahdollistavat aamutreenit ns. urhea-kouluina. Vantaan Salamat on mukana järjestämässä aamu- ja iltapäiväharjoituksia Länsi-Vantaan kouluille. Tulevina vuosina vanhempien kannattaa yhdessä lasten kanssa harkita hakemista aamutreeneihin yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. 


Seurana olemme halunneet ottaa aktiivisen roolin tukiessamme liikuntaharrastusten jatkumista yläkouluiässä. Vantaan kaupungin liikuntatoimi ja koulut ansaitsevat kiitoksen merkittävistä panostuksista nuorten liikuttamiseksi.

Suomen yksi menestyneimmistä keihäänheittäjistä, Tero Pitkämäki, heittää Vantaan Myyrmäessä Kultaisessa Keihäässä 27.5.2017. Tämä on mahtava uutinen koko seurallemme, mutta myös Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle. Pitkämäki ei ole vuosiin heittänyt alueella, joten nyt jos koskaan kannattaa tulla paikalle. Ja lisää kovia nimiä julkistetaan vielä myöhemmin.

Vantaan Salamat halusi vuosi sitten takaisin kilpailukalenteriin palautetulla Kultaisella Keihäällä tuoda Suomen yhden suosituimmista lajeista kotiseudullemme. Viime vuonna Ari Mannio voitti kenttäennätyksellä 81,07. Arvata voi, että tuo tulos on helisemässä tänä vuonna.

Erittäin ilahduttavaa on, että kaikki naishuippumme ovat mukana tänäkin vuonna. Minulla on sellainen kutina, että naiskeihäänheitto on Suomessa niin kovassa nosteessa, että pian kuullaan menestysviestejä maailmalta.

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Onnea meille kaikille ja isänmaallemme. Nautitaan sinivalkoisista hetkistä oman seuran treeneissä, omissa ja muissa kilpailuissa, Kultaisessa Keihäässä ja syksyllä Lontoon MM-kisoissa. Ja muistetaan, että "tärkeintä ei aina ole voitto, vaan osallistuminen, hyvä mieli ja reilu meininki."

Sami Kilpeläinen
hallituksen puheenjohtaja
Vantaan Salamat

 

Teksti on julkaistu Salama-Sanomat -lehdessä 4-5/2017

https://issuu.com/salama_sanomat_2015/docs/salama_sanomat_2017

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Onko tuo mainitsemasi Tero Pitkämäki esimerkillinen harrastajaurheilija, ja voiko ihan kaikista lapsista tulla teroja, kunhan vanhemmat vain huomaavat laittaa lapset treeneihin?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Yhteen lajiin keskittyminen aloitetaan liian nuorena. Yleisurheilu on hyvä ja monipuolinen perusta kaikille lajeille. Mutta yleisurheilusta taitaa keskittyä lähinnä kilpaurheiluun. Siitä ei ehkä ole keskinkertaisuudelle elinikäiseksi harrastukseksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Yleisurheilussa on hyvät ja huonot puolensa. Huono puoli lienee juuri tuo, että yksilökilpaileminen korostuu niin voimakkaasti.

Lähinnä pitkien matkojen juokseminen toimii keskinkertaisuuden elinikäisenä harrastuksena. Siinä voi enemmän kilpailla itsensä kanssa. Itse suoritus on jo voitto, ellei haksahda siihen, että oman ennätyksen parantaminen on aina tavoite.

Lyhyemmät juoksumatkat vaatisivat varmaan pikemminkin viestinjuoksuja. Nykyään missään ei juosta ruotsalaisviestiä (100+200+300+400). Tai katuviestejä, joissa on hieman satunnaisen mittaisia osuuksia. Mikään ei ole parempi yhdistetty nopeus- ja kestävyystesti kuin 400. Joten n x 400 (300) voisi olla myös hyvä harrastusviesti. Viestit voisivat toimia myös sekaviesteinä, joissa on osuuksia sekä miehille että naisille.

Kolmas elinikäiseksi harrastukseksi sopiva kokonaisuus voisi olla joku pieni moniottelu. Pituus + kuula (keihäs) + 200 + 1500?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Otsake kirvoitti seuraavaan kommenttiin:
Tanssinopetus pitäisi saada koulujen liikuntaopetukseen jo ala-asteella. Se on luonnollisin liikuntamuoto kautta ihmisen historian. Lapset ovat vielä siinä vaiheessa, että he oppivat käyttäytymään luonnollisesti toisen sukupuolen läsnä ollessa. Kun sukupuoliasiat ovat heränneet, niin silloin saattaa helposti tulla möykkyjä ja ryppyjä kanssakäymiseen. Ne voivat ilmetä pelkoja, estoina ja jopa negatiivisina tunteina toista sukupuolta kohtaan.

Mikään muu urheilulaji ei kasvata sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä niin paljon kuin tanssi. Kilpailuvietin suhteeton kasvattaminen ei välttämättä ole ihmiselle hyväksi. Jos kaikki henkiset ponnistukset satsataan toisen voittamiseen, niin ollaan hiukan harhassa.

Tanssi on nuorille kuin vanhoille väline mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja elämässä jaksamiseen. Jotenkin paineet pitää purkaa ja jotenkin pitää saada sosiaalisia kontakteja. Tanssilava on turvallisin kohtaamispaikka näille asioille.

Tanssi on harvinaisen monipuolinen laji, tarvittaessa hyvinkin rasittava. Siinä aivot juoutuvat ponnistelemaan liikkeitä ohjatessaan musiikin tahtiin. Musiikki stimuloi tiettyjä aivoalueita. Omaksumis- ja keskittymiskyky kehittyy ja paranee tanssien.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tanssi luo hyvän pohjan monille lajeille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Esimerkiksi Bruce Lee, Kun Fu elokuvien pioneeri ja supertähti, oppi ensi mestariksi tanssissa ja vasta sen jälkeen taistelulajeissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset