Helsingin Sanomat käveli gallup-miinaan
Helsingin Sanomat käveli tänään täyteen miinaan puoluegallupillaan. Tein 26.10.2017 Facebook-päivityksen heti sen jälkeen, kun minua oli haastateltu puhelimitse gallupia varten.
Päivityksessä ihmettelin gallup-haastattelijan rajallista suomen kielen taitoa sekä täyttä tuntemattomuutta Suomen puolueista ja poliitikoista. Vastailin kysymyksiin 20 minuuttia ja yritin opettaa haastattelijaa tavaamalla kirjain kirjaimelta nimiä ja puolueita.
Ohessa päivitykseni:
”TNS haastatteli minua hetki sitten 26.10.2017 klo 21.15 alkaen. 1) Ei siinä mitään, että puhui heikosti Suomea, mutta yllätys yllätys, listalla ei ollut lainkaan ehdokasta Paavo Väyrynen, vaikka käsittääkseni kaikki ehdokkaat tulevat ehdokkaiksi vasta 21.12.2017, kun ehdokasasettelu vahvistetaan. Sitä ennen ei voi karsia ehdokkaita pois listalta. 2) Vastasin, että Väyrynen. Mikä Väuruenen? Piti oikein tavata nimi, koska haastattelija ei selvästi tiennyt edes Suomen ehdokkaista muita nimiä kuin mitkä oli eteensä saanut. Epäilen, että ei edes mene kohtaan 'muut', kun tuntui vähän hankalalta tuo nimi ääkkösineen. 3) Puoluekannatuksen kohdalla oli vielä uskomattomampi tarina. Joo, ei ollut puoluelistassa juuri mitään puolueita, eikä tietenkään "kansalaispuoluetta". Haastattelija kysyi "onko se kansallinen kokomus" – no ei ole, ei.
Uskooko joku teistä gallupiin, josta a) on karsittu edellisten presidentinvaalien 3. ja 17,5 % kanntuksen sekä 536 555 ääntä saanut ehdokas.
b) haastattelija ei tunnista ehdokkaita saati puolueita.
c) ei ole kaikkia puolueita!
Kaikki kunnia haastattelijalle, mutta jotain rajaa galluppien tekijöille!”
On siihen syytä uskoa, sillä jos otanta on toistatuhatta henkilöä, haastattelijoita on monia eivätkä kaikki vastaajat ole yhtä hankalia tapauksia kuin sinä, niin kyllä se tulos virhemarginaaleineen edustava silti on.
Ilmoita asiaton viesti
Haastattelijoiden ammattitaidottomuudella voidaan erinomaisen helposti varmistaa, että tutkimuksen lopputuloksilla voi heittää kuikkaa.
Eihän kukaan tietenkään vastaa siihen, mitä ei kysytä ja lopputuloksia tarkastellessa tulee vain mieleen, että näinhän ne muutkin ajattelee. Minä olen oikeassa ja ne muut väärässä.
Tällä keinolla 2 % populaatio vedättää 96 % mennen tullen.
Se loppu 2 % on Sami tai vaikkapa minä, mutta meitä näillä haastattelijoilla ei ole resursseja ymmärtää. Siksi heidät on tehtäviinsä palkattu.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, et selvästikään ymmärtänyt blogistin argumentteja ja leimaat henkilön hankalaksi. Näin ei voi käydä rationaalista keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
Määrite ”hankala” kuvasi sitä kuinka haastattelija hänet ilmeisesti koki. Ei siis mikään oma arvioni blogistin persoonasta.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti kirjoitti gallupintekijöiden ammattitaidottomuudesta, joka on täysin eri asia kuin hankaluus.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa tapauksessa gallupkyselijän kokema tietojen antajajan hankaluus johtui toki osittain hänen ammattitaidottomuudestaan tai tietämättömyydestään. Mutta kun vastaukseksi annetaan vaikeasti kirjoitettava nimi, jota ei edes ole annettujen vaihtoehtojen joukossa, niin kyselijä on takuuvarmasti ajatellut, että onpas tässä nyt hankala tapaus.
Ja niitä tapauksia ei muita ollut tuolle kyselijälle tullut, koska hän ei ollut kuullutkaan Väyrysestä tai Kansalaispuolueesta. Kukaan muu siis ei ollut esittänyt niitä vaihtoehtoja. Siksi(kin) on syytä todeta, että tuo (kyselijän kannalta) yksi hankala tapaus ei paljon tuloksen validisuutta ajatellen vaakakupissa paina.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Väyrystä jotkut pitävät hankalana tapauksena, mutta se ei saa olla syy jättää häntä tietoisesti gallup-kyselyn ulkopuolelle ”unohtamalla” nimi ja puolue muiden nimeltä mainittujen ehdokkaiden listalta.
Luonnollisesti jonkun ehdokkaan nimen puuttuminen korvaan luettavasta listasta vaikuttaa gallup-kyselyn tuloksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei liene ollut Väyrynen ainoa presidenttiydestä haaveilija, jota ei lueteltu. Mutta kysytään nyt varmuudeksi blogistilta, lueteltiinko kaikki joille on kannatuskortteja kerätty, vai vain ne jotka ovat eduskuntapuolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaikseen nimeämiä?
Ilmoita asiaton viesti
Max: ” vai vain ne jotka ovat eduskuntapuolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaikseen nimeämiä?”
Ilmeisesti Sauli Niinistö oli kuitenkin gallupissa vaihtoehtona, vai oliko yhtenevästi jätetty ulkopuolelle?
Ilmoita asiaton viesti
Niinistöhän oli jo syyskuussa kensanliikkeen ehdokkaana.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kannatusyhdistys julkisti maanantaina kello 12 kerättyjen kannattajakorttien määrän.
Sauli Niinistö lähtee mukaan tammikuussa 2018 pidettäviin presidentinvaaleihin kansanliikkeen ehdokkaana.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005381942.html
Ilmoita asiaton viesti
Onko kansanliike sama asia, kuin valitsijayhdistys?
Jos on, niin silloin ehdokas Vayrynen olisi ilman muuta pitanyt olla mukana yhtena vaihtoehtona.
Jos ei ole, kumpiko on Sauli Niiniston takana, kansanliike vai valitsijayhdistys?
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö on myös kokoomuksen virallinen ehdokas. Ja joka tapauksessa hän on ehdokas. Väyrynen ei ainakaan vielä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä esimerkki kesä-heinäkuun vaihteesta; Iltalehti ja kansalaispuolue/Uutissuomalainen. Taloustutkimuksen gallup molemmissa, sama aika ja sama otanta, mutta toisessa kysyttiin Väyrynen ja toisessa ei. Minne hävisi Väyrysen 6,9 prosentin kannatus? No sinne, kun toisessa ei mainittu Väyrystä. Iltalehti jutun lopussa myönsi asian ja virheen.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706302200237…
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706302200237…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä myöhempi esimerkki, Iltalehti elokuussa:
Iltalehden kyselyssä olivat mukana myös presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Paavo Väyrynen ja Ilja Janitskin. Heistä Väyrynen saisi kahden prosentin ja Janitskin yhden prosentin kannatuksen.
– Väyrynenhän oli edellisissä vaaleissa keskustan ehdokas, mutta nyt keskustalla on Vanhanen, joten kannatuksen ei voi siitäkään syystä odottaa olevan samalla tasolla.
https://yle.fi/uutiset/3-9797407
Ilmoita asiaton viesti
Salaliitto!!!
Se on näiden mikropuolueiden järjestelmällinen luulo, ei sillä 0, jotain kannatuksella ole oikeasti mitään merkitystä.
Väyrynen ei saa korttejaan kasaan, aika on ajanut ohi.
Kanslalaispuolue on jopa sinisiin verrattuna täysin merkityksetön.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan nyt saako kannattajakortit Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksen avulla kokoon.
Paavo Väyrynen: ”Poliittinen urani on ohi, jos en saa presidentinvaaleihin tarvittavia kannattajakortteja kerättyä”
Väyrynen ei ole vielä päättänyt, palaako hän aiemman aikomuksensa mukaisesti eduskuntaan, jos kannattajakortteja ei saada kasaan.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005453021.html
Ilmoita asiaton viesti
En ole henkilökohtaisesti elämieni vuosikymmenten aikana ollut mukana minkäänlaisissa gallup-tutkimuksissa. Kyse ei ole siitä, että olisin kieltäytynyt, vaan siitä, ettei minulta ole koskaan kysytty mitään.
En sen puoleen ole voittanut rahapeleissäkään.
Luulisi kuitenkin gallup-kyselyn osuvan edes kerran elämässä kohdalle, koska niitä tehdään satoja vuosittain ja aina parin-kolmen tuhannen ihmisen otannalla.
Oma veikkaukseni on se, että gallup-soittelijat soittavat läpi yhtä ja samaa puhelurinkiä, joista he ovat ennenkin saaneet hyviä vastauksia.
Näin saadaan tilaajaa miellyttäviä gallup-tuloksia aina tilanteen mukaan.
Kysymyshän on puhtaasti 1. kaupallisesta toiminnasta ja 2. vahvasta mielipiteisiin vaikuttamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä veikkaan, ettei asia ole noin.
Niitä tuhannen tai yli tuhannen ihmisen otannalla tehtyjä puoluegalluppeja tehdään ehkä 30 kappaletta vuodessa. Valtaosa muunlaisista ja kokonaan muunaiheisista gallupeista on pienemmällä otannalle tehtyjä eikä niitä puhelun vastaanottaja välttämättä aina gallupeiksi tunnistakaan. Vastaaja voi tylysti sulkea puhelimen, kun kuvittelee myyntimiehen olevan asialla.
Jos otantapotentiaali on vaikkapa neljä miljoonaa ja keskimääräinen otanta on tuhat haastateltavaa, niin joka neljästuhannes tulee kohteeksi galluppia kohden. Kolmenkymmenen vuosittaisen gallupin kyseessä ollessa se tarkoittaa sitä, että todennäköisyys jonakin vuotena joutua moisen gallupkyselyn kohteeksi on noin yhden suhde sataankolmeenkymmeneen. Voit vielä rauhassa odotella seuraavat sata vuotta.
Minulta on kysytty puoluekannatuksia kerran eikä muulloin.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä on jo aikaa mutta olin itse joskus opiskeluaikoinani töissä Suomen Gallupilla tekemässä haastatteluja. Ainakaan minua ei koskaan ohjeistettu käyttämään samoja listoja kuin aikaisemmin eikä haastattelijalla ollut mahdollisuutta tai tarvetta aktiivisesti selvittää, josko vastaaja on aikaisemmin vastannut johonkin mielipidekyselyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä johtuu vain siitä, että silloin Kekkosen aikana ei harrastettu huijausta! 😉
Ilmoita asiaton viesti
Silloin suurimmat virhemarginaalit saattoi tulla vahingossa kun piti hakata merkinnät kivitauluun vauhdilla samalla kun väistelee lentoliskoja.
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Pekka, sama juttu on ollut minullakin. Jo 45 vuotta olen ollut puhelimen omistava äänestysikäinen, eikä koskaan ole kilauteltu mihinkään galluppiin.
Ja johtopäätöksesikin on ihan järkeenkäypä, tosin olen aikaisemmin luullut, että esim. Taloustutkimus tekee ne kokoomuksen puoluetoimiston käytävällä.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko aiemmin esittämässäni tilastomatematiikassa mielestäsi jokin virhe?
Ilmoita asiaton viesti
”c) ei ole kaikkia puolueita!”
Gallupeissahan on eduskuntapuolueet ja sitten ryhmä Muut.
Ilmoita asiaton viesti
Etsin sitä miinaa johon tässä nyt on kävelty mutta ilmeisesti se on tuo.
Mielipidetiedustelun tavoite on kuvata nykyisiä kannatuksia mahdollisimman tarkasti. Aina ei onnistu, mutta jos ennusteet heittävät jatkuvasti merkittävästi toteutuneen ja muiden ennustusten kanssa, on yhtiö kohta entinen yhtiö.
Vaikka kuinka siltä tuntuisi olen aika epäileväinen sen suhteen, että mielipidetiedustelun tarkoitus on dissata Kansalaispuolue tai Paavo Väyrynen.
Ilmoita asiaton viesti
Kas siinäpä oleellinen asia! Miksi vain nykyiset eduskuntapuolueet, kun tulevia vaaleja varten millään puolueella ei ole vielä yhtään ääntä plakkarissa? Gallupeillahan pyritään ennustamaan tulevaisuutta, ei historiaa.
Nykyiset eduskuntapuolueet ovat saman EU-puolueen osia. Hämäysmielessä yksi kolmesta suurimmasta on vuorollaan oppositiossa. Myös pienemmät Vasemmistoliittoa myöten ovat aiempien johtajiensa kautta huoraantuneet, ja nykyiset johtajat ovat entisen politiikann vankeja, nuoria ja kokemattomia, epäitsenäisiä ajattelijoina, oma itse edellä menijöitä. Muutos voi tulla vain eduskunnan ulkopuolisista puolueista tai siten, että Keskustan sisällä tapahtuu vallankumous, että lähdetään Väyrysen linjoille. Siihenhän Matti Vanhasen sairastelu antaisi periaatteessa ulkopolitiikan osalta mahdollisuuden. Silloin luultavasti päästäisiin pakoteriesasta, mutta sote-sotkun yksityistämishankkeesta eroon pääsy edellyttäisi Sipilän väistymistä tai syrjäyttämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Rekisteröityjä puolueita on tällä hetkellä 17, niistä 9 eduskunnassa. 8 puoluetta ryhmässä Muut ja niiden yhteinen kannatus oli Ylen viimeisimmässä gallupissa 1,9 %, joten ei siitä paljon kutakin puoluetta kohti kerry.
Mitä eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin tulee niin niistä ainakin SKP ja IPU ovat joutuneet keräämään kannattajakortit jo neljännen kerran tullakseen vaalimenestyksen puutteessa rekisteröidyiksi uudelleen. – Vanhanen on uutisten mukaan palannut vaalikentille.
http://www.vaalit.fi/fi/index/puolueet/rekisteroid…
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän olisi ollut IPUn kannatus, jos se olisi mainittu galluppia tehtäessä? Ja sama kysymys myös muiden eduskuntaan pyrkivien puolueiden osalta. Kun näin saadut luvut olisi laskettu yhteen, niin eiköhän ”muiden” summa olisi aika lailla suurempi.
IPUlla (silloin Vapaan Suomen liito) oli ollut vuoden 1995 alussa kova gallup-kannatus. Tuota galluppia ei kuitenkaan julkaistu lainkaan. Vaikenemisella valehteleminen vaikutti sitten jo itse vaaleissa.
Jokainen aate ja innovaatio, puoluekin, saa alkunsa yhdestä tai vain muutamasta henkilöstä. Jokainen puolue on ollut aikoinaan todella pieni.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikähän olisi ollut IPUn kannatus, jos se olisi mainittu galluppia tehtäessä?”
Sitähän ei tiedä kuten ei muidenkaan pienpuolueiden, mutta eihän IPU tunnu tehneen vaikutusta kuntatasollakaan kun viime vaalien tulos oli 0,1 % ja kaksi valtuutettua.
”IPUlla (silloin Vapaan Suomen liito) oli ollut vuoden 1995 alussa kova gallup-kannatus.”
Mihinkähän tuo perustuu ja olisikohan Hakalehdolla ollut siihen vaikutusta. EK-vaaleissa tulosta ei ole syntynyt vaikka pienpuolueidenkin puheenjohtajien vaaliväittely televisioidaan.
Ilmoita asiaton viesti
-Tietenkin Hakalehdolla oli vaikutusta gallup-tulokseen 1995, kun oli puolueen pj ja perustaja.
Jako ”pienpuolueisiin” ja ”isoihin” on jo kovan luokan politikointia medialta, joka muutoinkin suurelta osin määrää puolueiden kannatuksen, ja taustalla on iso kansainvälinen raha ja sotateollisuus. Elämme pääoman maailmankautta. Politiikka, raha ja media ovat nyt yhtä.
IPUn johto on kuvitellut, että hyvä politiikka ja hyvät ja suositut ohjelmat ja hillitty esiintyminen tuovat kannatusta, ja jättivät ruohonjuuritason kesannolle. Viime vaiheessa IPU vietiin liian lähelle vihreitä.
Ilmoita asiaton viesti
Pienpuolue ei ole ainoastaan median käyttämä:
Puolueen rekisteröimiseksi vaaditaan 5 000 vaalikelpoisen äänestäjän allekirjoittamaa kannattajakorttia, jotka eivät saa olla vuotta vanhempia. Jos puolue ei kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa onnistu saamaan kansanedustajia, se poistetaan puoluerekisteristä. Monet pienpuolueet toimivat tämän takia vuoron perään tavallisina aatteellisina poliittisina yhdistyksinä ja rekisteröityneinä puolueina.
Puolueet jaetaan yleensä suuriin, keskisuuriin, pieniin ja pienpuolueisiin.
IPU:lta puuttuu valtakunnallisesti tunnettuja ehdokkaita ja uusi puheenjohtajakin tuntematon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puoluerekisteri
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. IPU tosiaankin klikkiytyi pieneksi ryhmäksi yksinvaltiuden aikana, eikä sille haluttu etsiä näkyvää uutta puheenjohtajaa. Puolueelle olisi kuitenkin tilausta, mikäli kansalaispuolue ei tee sitä tarpeettomaksi. Näiden puolueiden kanattaisikin tehdä läheistä yhteistyötä. Mahdollisesti yhdistyä jossain vaiheessa.
Perussuomalaiset on hyvä esimerkki median vallasta. Klinkaten eläneen Maaseudun puolueen jälkeen PS nousi vuoden 2006 maissa, kun media alkoi pitää esillä. Yht`äkkiä HS julkaisi haukutusta Soinista kahden sivun, vai oliko kolmen, jutun isoine valokuvineen. Saattoi olla vuoden 2005 puolella. Siitä alkoi Timon suosion tekeminen. Timo vastasikin keväällä suhtautuvansa henkilökohtaisesti myötämielisesti Natoon. Kesällä 2006 hän kuitenkin kertoi Rovaniemen puoluekokouksessa puolueen vastustavan voimakkaasti jäsenyyttä. Sen jälkeen median hypetys 2011 ja 2015 vaaleihin oli ennenkokematonta ja vaalien jälkeen PS ei enää vastustanut Nato-jäsenyyttä. Timosta tehtiin ministeri. Unohdettua kansaa harhautettiin median toimesta oikein olan takaa myös EU-kysymyksessä.
Ankaraa on harhautus eli hiljaa oleminen myös USAn, sen sotaelinkeinon ja suuryritysten osuudesta viime aikojen sotiin ja muuttoaaltoon. Kaikki oleellinen onkin puppua.
Ilmoita asiaton viesti
Itselleni kävi aikanaan vähän samoin. Gallupin tekijä esitti kysymyksiä ja minä vastasin. Muutaman tovin jälkeen haastattelija sanoi, että ei enää kannata jatkaa kysymyksiä, sillä ette selvästikään kuulu tähän meidän otantaan ja löi luurin korvaan! …glup. glup. ja Amen.
Ilmoita asiaton viesti
glup . glup ja Amen. Tämä pelasti päivän.
Kiitos
Ilmoita asiaton viesti
Taloustutkimuksella on ollut tapana antaa Kokoomukselle ylisuuria kannatuslukuja. Pääomistaja on kokoomuslainen kansanedustaja.
Väyrynen on saanut ainakin kaksissa presidentinvaaleissa uskomattoman kehnot gallup-luvut toteutuneeseen nähden. Sami voisi tuoda tässä esiin tarkat luvut ennusteista ja vaalituloksesta.
Politiikassa kaikki keinot ovat käytössä. Tottakai siis myös gallupit, joilla on suuri ohjaava vaikutus.
Ja mitä valevaltamediaan tulee, niin kaikki oleellisin on puppua. Hyvät toimittajat tekevät hyviä juttuja pienemmistä asioista. Etenkin viihdettä.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisessä mielipidetiedustelussa ennen viime presidentinvaaleja Taloustutkimus ennusti Niinistölle 29%, toteutunut 36,96%
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tiedosta. Olisiko Sinulla myös luvut Väyrysen viimeisistä vaaleista? Mielikuvani Taloustutkimuksesta koski Kokoomusta puolueena.
Ilmoita asiaton viesti
Taloustutkimus kokoomukselle, viimeisin ennuste:
Eduskuntavaalit 2015 16,9 %, toteutunut 18,2 %
2011 20,4, toteutunut 20,38
2007 20,5, toteutunut 22,26
Ilmoita asiaton viesti
Siinä se taas nähtiin miten ainakin vuonna 2011 Kokoomuksen kannatusta vääristeltiin yläkanttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo luvut ovat varmaankin oikeita, eli mielikuvani on ollut väärä, vai onko se vain vanha? Nuo yhdet luvut eivät tietenkään kerro sitä, onko vedätetty vaalien välillä. Silloin voidaan vain verrata eri kyselyjä tekeviä firmoja keskenään.
Vielä kiinnostaisi nähdä ne tarkat luvut Väyrysestä. Onko Sinulla nekin?
Ilmoita asiaton viesti
Liki yhtä paljon alakanttiin kuin Niinistöllekin:
Väyrynen 10 %, toteutunut 17,53
Niinistö 29 %, toteutunut 36,96
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinva…
Ja aika lähellä toisiaan HS:n ja Ylen gallupit ovat vaalien välillä olleet.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrysen kohdalla Nygårdin mielikuva on oikea, mutta sama koskee Haavistoa. Järjestyksenhän tuo ennusti ellei sitten väitetä, että kyseessä oli itseään toteuttava ennuste. 😉
Ilmoita asiaton viesti
.
Ilmoita asiaton viesti
Eli Niinistön osalta meni pieleen 27 %, ja Väyrysen tulos oli 75 % suurempi gallup-ennustetta. On siinä kuitenkin melkoinen ero, ja merkitystä oli tietenkin vain sillä, kuka pääsee toiseksi ja pääsee jatkamaan kampanjaa. Olenko oikeassa muistellessani, että enakkoäänissä Väyrysellä oli viimeksi suurempi kannatus kuin Pekka Haavistolla, mutta juuri vähän ennen varsinaista vaalipäivää tuli gallup, joka lupasi Väyryselle todella kehnoa tulosta? Ja sitten Haavisto meni edelle.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Haaviston ja Väyrysen gallupeissa ollut paljon eroa,
Haavisto 12 %, toteutunut 18,76
Ilmoita asiaton viesti
Tonne wikipediaan on koottu prosentit, jossa mukana EOS/ei aio äänestää. Tämän joukon ollessa se noin 30 prosenttia kaikki saivat toteutunutta pienempiä prosentteja.q
Ilmoita asiaton viesti
Keskustapuolueella on AINA ennakkoäänissä kovempi tulos kuin varsinaisena vaalipäivänä. Ei siinä se kummempaa selitystä tarvita.
Olisi aika metka väittää, että kahden prosenttiyksikön ero gallupeissa ennen vaaleja olisi ollut se joka ratkaisee järjestyksen.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä väitäkään mitään, mutta kun nyt vaivauduin katsomaan noiden linkkien (kiitos!) kautta numeroita, niin olihan siellä gallupeissa pienoinen kehitys muistelemaani suuntaan. Aiemmissa gallupeissa Haavisto oli ollut Väyrysen takana tai korkeintaan tasoissa, mutta viimeisessä parilla prosenttiyksiköllä edellä. Kyllä sellaisesta uutisointi vain vaikuttaa äänestäjiin. Me ihmiset olemme sellaisia. Eihän siitä silti voi suoraan vetää johtopäätöstä, että gallup olisi tehty puolueellisesti, vaikka lähes samaan aikaan kerätyistä haastatteluista toiset tutkimuslaitokset olivatkin saaneet useimmiten Väyrysen paremmaksi. Entisenä tutkijana tiedän kuitenkin, kuinka helppoa tulosten vääristeleminen olisi. Eräs tällaisessa tutkimuslaitoksessa kauan sitten työskennellyt ihminen kertoi silloin minulle, että kunpa vaan ihmiset tietäisivät, miten näitä tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siinä vaikutti sosiaalinen mediakin, vihreät olivat paljon keskustaa tehokkaampia somen hyödyntäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai sosiaalinen media vaikutti. Siellä tiedettiin kertoa, että nyt Pekka onkin mennyt Väyrysen ohi, ja se tieto vaikutti. Eikö niin? Ennakkoäänten tulosta ei tiedetty kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo mainittu niin keskustan puoluejohtokin tietää vaali-iltana ennakkoäänistä mentävän alas päin, EK-vaalit 2015:
Ennakkoäänet julki: Keskusta kärjessä 23,2%, ja toteutunuthan oli 21,1 %
https://www.is.fi/vaalit2015/art-2000000911848.html
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin näin suuriin numeraalisiin eroihin vaalitulokseen verrattuna vaikuttaa se, että vastaamattomatkin olivat gallupissa mukana ikäänkuin yhtenä ehdokkaana. Suhteellista erehtymisen suuruutta Niinistön ja Väyrysen galluppien välillä tämä ei kuitenkaan selitä.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen, mielipidekysely osoitti kolmen kärjen järjestyksen aivan oikein. Siten on pikkasen outoa syyttää sitä puolueelliseksi, en nyt käsitä että olisiko sen pitänyt manipuloida Väyrysen kannatusta suuremmaksi kuin mitä se loppujen lopuksi oli suhteessa Haavistoon.
Taloustutkimus olisi epäonnistunut JOS Väyrynen olisi viimeisessä mittauksessa ollut Haaviston edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Jakamatta viimeisen gallupin ”ei mielipidettä” lukuja ehdokkaiden kesken Taloustutkimus ”erehtyi” näiden kolmen osalta alakanttiin seuraavasti:
Niinistö 27 %
Haavisto 56 %
Väyrynen 75 %
Kun tuo 30 prosentin tietämättömien osuus viimeisessä gallupissa jaetaan ehdokkaiden kesken, saadaan todellisiksi ennakoinneiksi seuraavat luvut
Niinistö 41,4 %
Haavisto 17,1 %
Väyrynen 14,3 %
Lopulliset luvut vaaleissa olivat 36,96 %, 18,76 % ja 17,53 %.
Vähennyslaskulla tästä saadaan, että Taloustutkimus arvioi
Niinistön kannatuksen 4,5 prosenttiyksikköä yläkanttiin,
Haaviston 1,6 prosenttiyksikköä alakanttiin ja
Väyrysen 3,2 prosenttiyksikköä alakanttiin.
On siinä ”johdonmukainen” virhe. MOT. Taloustutkimus oli ennakoinut Kokoomuksen Niinistölle selvästi toteutuneeseen nähden ylisuurta kannatusta ja Paavo Väyryselle selvästi virheellisen pientä kannatusta.
Prosentin kymmenyksiä ei pidä tuossa ottaa liian tosissaan siitäkään syystä, että gallupin tulokset oli taulukossa ilmaistu vain prosentin tarkkuudella ja kysymyshän oli otantatutkimuksesta.
Tuo kannattaa pitää mielessä, kun nämä virheluvut muuttaa prosentuaalisiksi virheiksi toteutuneesta. Näin ilmaistuina virheet olivat käsipelillä ajankuluksi laskettuina
Niinistö: 12 prosenttia yläkanttiin,
Haavisto : 9 prosenttia alakanttiin,
Väyrynen: 19 prosenttia alakanttiin.
Eli ei osunut oikein hyvin Taloustutkimuksella, mutta ennusteen suunta oli toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Entä vihreiden vaalikampanja?
Pekka Haavisto oli vuoden 2012 presidentinvaalien yllättäjä – kuvakooste kertaa vaalihuuman
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005085003.html
Ilmoita asiaton viesti
Seija Nylund nr 33. No senhän nyt voi viime eduskuntavaaleista todeta, että oli Keskustan vuoro päästä vetäjäksi ja Perussuomalaisten piti saada sen verran ääniä, että Timolle voitaisiin antaa palkintonsa. Tai ensimmäinen osa siitä. Erityisen hyvä vaalitulos Kokoomukselle ei ollut tarpeen. Päinvastoin. Sote-palvelujen yksityistäminen ja valtion omaisuuden jakaminen olisi ollut edelleen vaikeaa Kokoomuksen vetämänä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on pelkkää jälkiviisastelua, ja kokoomushan sai enemmän ääniä mutta PS yhden eduskuntapaikan enemmän. Samoin jälkiviisastelua 2012 presidentinvaalien ennusteet, ja niissähän verrataan montako prosenttiyksikköä ennusteen poikkeama on, vai oletko ennen nähnyt laskettavan tavallasi? Väyrynen hävisi Haavistolle ja sillä siisti.
Tällä kerralla Väyrynen ei ole itsekään varma saako edes kannattajakortteja kokoon ja kun puolueensakin kannattajakorttien kerääminen kesti 10 kuukautta olisi pitänyt tajuta että aika on ajanut ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä prosenttilakujen laskeminen on vielä EU:ssa sallittua. Kerroin molemmilla tavoilla Taloustutkimuksen virheen, prosenttiyksikköinä Niinistölle 4,5 yläkanttiin, Väyryselle 3,2 prosenttiyksikköä alakanttiin. Ja prosenteissa Niinistölle 12 prosenttia yli toteutuneen, Väyryselle 19 prosenttia alle toteutuneen.
Niin aika on ajanut Väyrysen ohi siinä miellessä, että nykyinen maan johto on lähtenyt ulkopolitiikassa täydellisen seikkailun tielle, mitä Väyrynen on vastustanut. Olemme kriisissä ensi-iskun kohde ohjuksille ja sitten taistelutannerta. Isäntämaasopims esimerkiksi sallii atomiaseiden tuomisen maahan, vieraat joukot muiden määräysvallassa Suomessa ja Naton joukot voivat saapua myös pelkästään omalla ilmoituksellaan, kuten tapahtui ensimmäisen kerran Rissalan harjoituksissa viime vuonna. Johtomme rikkoo perustuslakiame mennen tullen. Siihen Paavo haluaisi muutoksen ja haluaisi päätösvaltaa, itsenäisyyttä takaisin. Suomihan ei enää ole suvereeni itsenäinen kansakunta. Siinä se ero on.
Muutoin Paavo on elämänkokemukseltaan vain kaksi vuotta Saulia vanhempi. Siinä nyt ei käytännön eroa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Systemaattisiin virheisiin kuuluu tietenkin se että jätetään joku ehdokas kokonaan pois…
Se, mikä jokaisessa gallupissa on mielestäni kaikkein kiinnostavinta, on äänestämistään epäröivien ja kantaansa ilmoittamattomien osuus. EOS. Sitä harvemmin kuitenkaan korostetaan…
Jotenkin falskia muuten se kauhea meuhkaaminen siitä, että vaaleihin yritetään vaikuttaa… Mutta mitä muuta nämä gallupit ovat kuin juuri sitä…? =)
Ilmoita asiaton viesti