Kansallismielisyyden uudet kasvot
Suomalaiset rakastavat varhaisia kansallismielisiä, isänmaanrakkaita, suurmiehiään. Suurnaisista puhumattakaan. Tänään muutaman kymmenen toimittajan ja poliitikon avulla on aivopesty kansakuntaamme pitämään globalisaatiota ainoana oikeana asiana: jos et puhu sen puolesta, saat vihapuhe-syytöksiä. Kansallismielisyydestä on tehty kirosana, miksi?
Kansallismielisyys on ollut Suomen synnyssä ja kansamme menestymisessä keskeinen voima. Nyt on aika palauttaa kansallismielisyys ja luoda sille uudet kasvot. Kansallismielisyys on tervettä ylpeyttä omasta identiteetistä, se ei ole vihapuhetta. Kansakuntien välinen yhteistyö ja toisilta oppiminen on luontevasti osa kansallismielisyyttä. Omaa rikasta kulttuuria ei pidä kuitenkaan tuhota eikä missään nimessä globalisaation nimissä tehtävillä massamuutto-operaatioilla.
Koti, uskonto ja isänmaa.
Kaksi Suomen historiaan vahvasti vaikuttanutta puoluetta; Maalaisliiton juurille rakennettu keskusta ja kokoomus ovat myyneet sielunsa globalisaatiolle. Samoin kävi Paavo Lipposen aivopesussa demareille.
Maalaisliitto nojasi vielä 1948 Raamattuun ja Suomen lakiin, mutta kaukana on liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ajavalla keskustalla translakeineen isänmaallinen arvopohja. Kokoomuksen päästäminen hallitukseen vuonna 1987 ja siitä alkanut tavallisen kansan sorto on ollut vertaansa vailla. Suomi-pääoma on yksityistetty eliittiherrojen taskuun ja kansallisidentiteetti on romutettu EU:n epäpyhälle alttarille Brysseliin. Ja kokoomus ajaa Suomea puolustamaan jenkkien etuja Afganistaniin. Jos presidentti Niinistö saa jatkaa ilman kunnon haastoa ja tämä hallitus jatkaa, niin hippulat vinkuen mennään kohti NATOn ovea.
Suomen arvopohja on kristillisissä perusarvoissa. Mies on mies ja nainen on nainen.
Kansallismielisyys tarvitsee kasvoikseen tavallisia ihmisiä, perheitä ja yksin asuvia. Kansallismielisyys on ylpeyttä maamme juurista, niistä sukupolvista, jotka taistelivat maallemme itsenäisyyden ja puolustivat hengellään tätä rakasta isänmaatamme.
Kansallismielisyys on arvojemme – koti, uskonto ja isänmaa – puolustamista, mutta se pitää sisällään ystävällisen suhtautumisen myös muihin kansallisuuksiin. Jokaisen kansakunnan omat arvot sijaitsevat niiden omilla sijoillaan, kansakuntien arvoja ei pidä väkisin ja keinotekoisesti pakkoliittää. Siksi massamaahanmuuton sijaan kaikin tavoin pitäisi tukea jokaisen kulttuurin pysymistä omilla sijoillaan.
Olen iloinen, että monet ovat alkaneet puolustamaan näkyvästi perinteistä avioliittoa, miehen ja naisen kutsumista mieheksi ja naiseksi, vaatimaan laittomien maahanmuuttajien välitöntä palautusta ja Helsingille suursakkoja lain vastaisesta toiminnasta, vankeusrangaistukseen tuomitun johtajansa Jan Vapaavuoren johdolla. Tämä ei ole vihapuhetta, vaan tämä on arvojemme puolustamista. Suomalaiset saati kristityt eivät saa olla muukalaisia omassa maassaan, maassa jonka he Korkeimpaan uskoen rakensivat.
Ensin hyljeksittiin kristillisyyttä, sitten kansallismielisyyttä, nyt sukupuolijakoa, Helsinki rikkoo lakia maahanmuuttopolitiikassa vailla poliisin puuttumista asiaan, mitä vielä seuraavaksi?
Isänmaanrakkautta tarvitaan ja sitä ei voi ylläpitää ellei huolehdita omien kulttuuripiirteiden säilymisestä. Miksi erilaisuus ei saisi tässä mielessä olla rikkautta. Onko vain silloin erilaisuus on rikkautta kun me lievennämme tai luovumme omista tavoistamme?
On ylpeyttä puolustaa omaa kieltä ja sen rikkautta lukuisine murteineen, omaa itsenäistä puolustusta tai vaatia maamme elinvoiman palauttamiseksi oma valuutta takaisin.
Näiden rajojen sisällä Suomi ja sen rikas historia on suuntalinjamme.
Sami Kilpeläinen paljastaa sen minkä kansa oli tiennyt koko Kekkosen valtakauden aikana. Kokoomus pidettiin ulkona hallituksesta poliittisen suhmuroinnin ja Neuvostoliittokorttia pelaamalla ja Keskustan vallan pönkittämiseen. 1987 Kokoomuksen äänisaalis oli puolueelle ennätyksellisen suuri ja puolue lisäsi edustajanpaikkojaan yhdeksällä saaden 53 kansanedustajaa. Samoissa vaaleissa Keskusta jäi kauas Kokoomuksen taakse saaden 40 kansanedustajaa. Selvää oli ettei kokoomusta voitu jättää hallituksen ulkopuolelle kun heillä oli yli neljäsosa eduskunnan paikoista. Se olisi ollut räikeä demokratian irvikuva. Syntyi Holkerin Kokoomusjohtoinen hallitus SDP:n, RKP:n ja SMP:n kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseinen Harri Holkerin johtaman hallituksen punainen lanka oli hallittu rakennemuutos. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin hallittu.
Kyseinen hallitus pyrki luomaan pohjan Suomen EU-kuntoon laittamiselle mm. vapauttamalla pankkitoiminnan ja avaamalla lainahanat ulkomaisille eurolainolle.
Ahon hallitus jatkoi vahvan markan politiikkaa Suomen pankin ja Mauno Koiviston toimesta.
Tuloksena Suomen talouden sukellus, joka alkoi bilateraalisen kaupan loppumiseen Neuvostoliitto / Venäjän kanssa.
Seurauksena pk-yritysten konkurssiaalto ja yli 10 000 yrittäjän itsemurha-aalto.
Kaivattaisiin noilta ajoilta objektiivista historian kirjoitusta. Opiksi nykypoliitikoille, jotka ajavat nyt Suomea EU:n liittovaltiokuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
No kerro Kokoomuksen aikaansaannokset. Mitä puolue on tehnyt ollessaan vallankahvassa.. vaikka siitä mikä oli Suomen valtiovelka ennen kokoomuuksen valtaan nousua ja mikä se on tänään. Millainen on tulevaisuuden kehityssuunta. Hyvä kannanotto Kilpeläiseltä niihin ajatuksiin on helppo samaistua.
Ilmoita asiaton viesti
Suuntaa antavasti velan kehitys oli:
1980 valtiolla oli velkaa noin 3 miljardia. Holkerin hallituksen loppuaikoina 1990-91 velkaa valtiolla oli noin 9,5 miljardia. Tuo luku on kuitenkin koko 1980-luvun velkasaldo jonka aikana hallituksen tahtipuikkoa heilutti myös Koivisto ( II hallitus) ja Sorsa ( III ja IV hallitus). Ahon hallituksen aikana valtion velka nousi noin 60,1 miljardiin. Lipposen hallitusten aikana velka nousi noin 63,1 miljardiin. Jäättenmäen/Vanhasen/Kiviniemen hallitusten aikana velka oli sitten noussut jo noin 79,7 miljardiin. Kataisen/Stubbin hallitukset jättivät noin 102,3 miljardin velat. Voit varmaan itse laskea minkä puolueen ollessa pääministeripuolueena velkaa on otettu eniten.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko antaa jotain konkreettista näytettä siitä kansallisesta kulttuurista mitä kansallismielisyys palvoo ja puolustaa.
Jos se palvottu ja jumaloitu pala kansallista kulttuuria paljastuukin vain palaksi globaalia kulttuuria, jota on jollain tavoin väännetty kansallisten mieltymysten mukaiseksi, kuten humppa ja tango, niin mitä sitten oikeasti palvotaan kansallisena.
Ilman Argentiinalaista tangoa ei olisi suomalaista tangokulttuuria, ja ilman neekerijazzia ei olisi suomalaiskansallista humppaa?
Onko suomalaisten tieteentekijöiden, taiteilijoiden tai urheilijoiden saavutukset kansallisia saavutuksia, vai ovatko ne osa globaalista kehityksestä joka on yhteistä ja jossa on sormensa pelissä monilla muillakin tahoilla kuin suomalaisilla tahoilla, nimenomaan kansainvälisillä tahoilla.
Suomalaiset formulakuskit ajavat ulkomaisilla autoilla ja kaikkien urheilijoiden menestys perustuu kansainväliseen valmennustietoon. Opit pitää hakea ulkomailta jos on tarkoitus menestyä urheilussa. Jos urheilija aikoo saada rahallista hyötyä saavutuksistaan, ne rahat on haettava ulkomailta.
Suomalaisten taiteen- ja tieteentekijöiden, sekä rauhantekijöiden työ perustuu kansainvälisyyteen, kansainväliseen tutkimukseen, kansainvälisiin taidevirtauksiin, eikä heidän työnsä ei koske suomalaisia kuin pieneltä osalta. Heidän työnsä hyödyttävät tai ilahduttavat koko maailmaa ja tietenkin Suomea siinä samalla.
Mitä on suomalainen kansallismielisyys, paitsi tyhjä sana?
Kansainvälisyys ja globalisaatio ovat sanoja jotka kuvaavat realisesti nykymaailmaa.
Kansallismielisyys on vain tunnetta ja historiaa kuvaava sana, vailla mitään oikeaa merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
EURON KEHITTÄMISESSÄ PITÄISI OTTAA EUROERONPOLKU KÄYTTÖÖN, että Suomikin pärjäisi Ruotsin tavoin kansainvälisessä kilpailussa.
Ilmoita asiaton viesti
Ylikansallista maatalouspolitiikka pitäisi kansallistaa, että maatalouysyrittäjillä olisi Isänmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Vihavainen: Näet turhaan kansallismielisyyden vastakohtana kansainväliselle yhteistyölle ja muilta oppimiselle. Ei ole niin, että on valittava jompikumpi. Vasta kun tunnet ja ymmärrät itseäsi, kansaasi ja juuriasi, voit kehittyä aidosti kansainväliseksi. Itse arvostan esim vahvoja eurooppalaisia kulttuureja ja kansoja esim Italiassa, Kreikassa, Saksassa jne. Toivon että he pitäisivät tiukasti kiinni kulttuuristaan ja tavoistaan, jotta voimme nauttia ja hyödyntää niitä Samoin he omaperäisestä ja vahvasta Suomesta. Tätä on aito eurooppalaisuus.
Formula Kimin sanoin: Jättäkää mut rauhaan, tiedän mitä teen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos että kommentoit kommenttini.
Sorry että ehdin nyt vasta vastaamaan.
”Ei ole niin, että on valittava jompikumpi.”
Ei ole kuin yksi vaihtoehto valittavana.
Se on se globaali kulttuuri,
ellei halua valita jotain eksoottista vaihtoehtoa,
kuten joku muslimikulttuuri.
Niissä olisi kyllä valinnanvaraa.
Suomalaista kulttuuria ei ole olemassakaan.
Se mitä sanotaan suomalaiseksi kulttuuriksi on vain lainaa, yleensä se on lainaa ns. läntisestä eurooppalaisesta kulttuuripiiristä, mutta myös idästä on tullut vaikutteita.
Ennen 1800- lukua suomalaista kulttuuria ei ollut olemassa, se kaikki kulttuuri oli lainaa lännestä ja vähän idästä. Se mitä sanotaan suomalaiseksi kulttuuriksi, se mitä tekivät suomalaiset säveltäjät, kuvataiteilijat, kirjailijat, näyttämötaide, populaarikulttuuri jne. on kaikki uutta kulttuuria, synnytetty ja muovattu eurooppalaisesta kulttuurista.
”Vasta kun tunnet ja ymmärrät itseäsi, kansaasi ja juuriasi, voit kehittyä aidosti kansainväliseksi.”
En väitä olevani kansainvälinen, enkä väitä tuntevani juuriani, vaikka olenkin niitä tutkinut niin pitkälle kuin olen pystynyt ja ne juuret on Pohjanmaalla, Karjalassa, Uudellamaalla ja Hämeessä. En myöskään soi sanoa olevani kansainvälinen, vaikka olenkin aikaani viettänyt ulkomailla, sekä työssä että lomamatkoilla ja melko kattavasti. Himomatkailun aika on kuitenkin jo ohi. 🙂
Kansallismielisyydestä ymmärrän sen verran että se on tunnetta, eikä tietoa, eikä sitä asiaa, tai siis tunnetta, voi tulkita sanoilla, vain erilaisilla mielikuvilla, jotka mielikuvat luodaan sanojen avulla.
Tässä on mielestäni kaikenkattava analyysi kansallismielisyydestä, mutta mitään konkretiaa siitä asiasta ei koskaan voida löytää ja tämä on se asia mikä pitäisi tiedostaa ja mitä haluan painottaa.
”Itse arvostan esim vahvoja eurooppalaisia kulttuureja ja kansoja esim Italiassa, Kreikassa, Saksassa jne. Toivon että he pitäisivät tiukasti kiinni kulttuuristaan ja tavoistaan, jotta voimme nauttia ja hyödyntää niitä Samoin he omaperäisestä ja vahvasta Suomesta. Tätä on aito eurooppalaisuus.”
Sen verran voin myöntää että näissä maissa on enemmän sitä ns. kansallista kulttuuria joka ilmenee ihan konkreettisesti. Suomessa ei sellaista ole.
Jos Suomessa menee vaikkapa hiihtokeskukseen tunturin huipulle, sieltä voi löytyä sveitsiläis- tai itävaltalaistyylinen alppikylä, ei siis mitään suomalaista.
Jos katselen kotikaupunkini katukuvaa, tai minkä tahansa keskikokoisen tai suuremman kaupungin katukuvaa, sen kävelykatua, mieleeni voisi tulla Etelä-Eurooppalainen kaupunki, espanjalainen tai italialainen turistipyydys. Mikään ei ole suomalaisesta kulttuurista muistuttavaa, kauppojen ja liikelaitosten nimet ovat kansainvälisiä ja ne voisivat löytyä mistä tahansa läntisen kulttuurin alueelta.
Suomalaista kulttuuria, sellaisena kuin Neil Hardwik sitä kuvasi TV- sarjoissan, ei enää ole olemassa, Wilenin huoltoasemia ei enää ole, ne ovat valtavia ABC:n tyylisiä huoltoasemia tai jonkun kansallisen tai kansainvälisen ketjun näköisiä systeemejä.
Sydänpohjanmaalta, Alahärmästä, löytyy erinomainen huvipuistoalue, todella viihdyttävä, todella kaunis, hyvä paikka. Siinäkään ei ole mitään suomalaista. Se on isolla rahalla keskieurooppalaisen huvipuistotradition tyyliin rakennettu paikka. Todella hieno paikka muuten.
Missä on se suomalainen kulttuuri? Se on siellä nuhjuisissa kotiseutumuseoissa, jotka nekin varmasti pian vaihtavat tyyliä. Tyyli otetaan tietenkin jostain muualta kuin Suomesta. Suomesta ei nimittäin sopivaa tyyliä löydy.
Mitä vielä?
OK ei sitten enempää tällä kertaa.
Lisää esimerkkejä suomalaisen kulttuurin olemattomuudesta kyllä löytyy. Sen voin myöntää että Euroopasta sellaista paikalliskulttuuria vielä voi löytää, mutta sielläkin se on vain ulkokuori, tarkoitettu lähinnä turisteille. Sisus on sielläkin sitä samaa globaalia ”euroviisu- kulttuuria” mistä kulttuuri Suomessakin koostuu ja muodostuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen 1800- lukua suomalaista kulttuuria ei ollut olemassa, se kaikki kulttuuri oli lainaa lännestä ja vähän idästä.”
Onpas täällä puppua.
Kulttuuria ennen 1800-lukua: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_muinaisusko
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä veto Ilkalta.
Muinaisusko on kyllä tosiasia, mutta kristinusko sen kyllä eliminoi ja tappoi. Viimeiset piirteet hävisivät noitavainoissa, kun noidat, eli vanhan pakanallisen kansankulttuurin säilyttäjät, poltettiin roviolla.
1800- luvulle tultaessa niistä muinaisista tavoista ei ollut jäljellä muuta kuin saunakulttuuri, mikä ei ole suomalaista kulttuuria sekään, vaan yleiseyrooppalaista ja senkin kristinusko hävitti Euroopasta.
Munkit ja papit, jotka elivät selibaatissa, ainakin periaatteessa, eivät sallineet paljaan pinnan vilahduksia, koska se synnytti syntisiä ajatuksia.
Jostain syystä saunakulttuuria ei hävitetty Suomesta, tai sitä ei saatu häviämään. En tiedä miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kristinuskoa pakotettiin Suomeen, ei se levinnyt tänne ”itsestään”.
Rajat kiinni olisi ollut ratkaisu jo silloin.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan tietosi oikeat.
Ruotsiin kristinusko tuli Ruotsin kuninkaiden myötä, ne oli saaneet sen tartunnan viikinkiretkillään Englannissa, Ranskassa, Irlannissa ja muualla.
Siitä ei ole tarkempaa tietoa miten tauti levisi Suomen lounaisrannikolle, liekö lounaisrannikko ollut samaa viikinkikulttuuria kuin Ruotsi.
Jokatapauksessa se Ruotsin kuninkaan suorittama sotaretki, tai ristiretki, jolla tiedetään olleen paavillinen tai kirkollinen sounaus, suuntautui Hämeeseen, kun kristinuskolla oli jo rannikolla tarpeeksi vahva asema, joskus 1249–1250.
Kaikkein eniten kristinuskoa vastustivat bältit, jotka pani kovan kovaa vastaan ja siellä käännyttäminen oli totista sotaa, johon osallistui ritareita ympäri kristittyä Eurooppaa. Lopulta kristinusko voitti kun Liettuan ruhtinaalle luvattiin palkinnoksi kääntymisestä kristinuskoon puolan kuningatar ja Puolan valtakunta sen mukana. Kun ruhtinas saatiin täten käännytettyä, niin kansa kääntyi sitten sen perään vähitellen. Tämä valtakuntien yhdistyminen ja Liettuan ruhtinaan kääntyminen kristinuskoon tapahtui v. 1386.
Ilmoita asiaton viesti
No esim.
”Valtio kielsi muinaisuskon harjoittamisen 1600-luvulla, mutta Suomessa tiedettiin tai epäiltiin olevan vielä 1700-luvulla pyhiä lehtoja, joita kirkonmiehet ja viranomaiset pyrkivät hävittämään.”
Joten ei se kristinusko ihan vapaaehtoisesti ole levinnyt.
Ilmoita asiaton viesti
”Joten ei se kristinusko ihan vapaaehtoisesti ole levinnyt.”
No, ei varmaan ihan, ja ainahan silloin kun nahistellaan voi olla muustakin kyse kuin uskonnosta, vaikka uskonto on se peitetarina. Taustalla on yleensä raha ja valtakysymykset.
Mutta vaikka se uusi kristinusko ei nyt niin järin sivistynyt usko ollutkaan, ainakaan verrattuna siihen antiikin ja Rooman sivistykseen minkä se etelässä syrjäytti, niin taisi se sivistykselliseltä anniltaan sentään vähän parempi olla kuin ne luonnonuskomukset mitä se täällä pohjolassa syrjäytti.
Ilmoita asiaton viesti
Yksijumalinen uskonto on aika paljon enemmän peffasta kuin monijumalinen.
Monijumalinen on ”suvaitsevaisempi” jo luonnostaan, koska ei ole ”vain yhtä jumalaa”.
Ilmoita asiaton viesti
😉
Kyllähän tämä yksijumalainen kristinuskokin suvaitsee vaikka mitä. Kolmiyhteyden, enkelit, pyhimykset, paholaisen, jumalan pojat jotka tuli maan päälle naimaan maan tyttäriä jne.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Siitä on aika monet sodat ja konfliktit syttyneet, että väittämän mukaan on vain yksi jumala. Ja sitten kiistellään, että kenen jumala on se oikea.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon Kimin kommentin voisi kertoa EU federalisteille ja komissiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaispuolue on hyvä esimerkki tästä ”uudesta” kansallismielisyydestä. Haikaillaan paluusta vuoteen 1948. Eipä tämänkään blogin jälkee kannata ihmetelle, miksi Kansalaispuolue on gallupeissa kohdassa muut puolueet.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi tuntuu siltä, että kuten aikaisemmin kommunisteja, nyt näitä kansallismielisen oikeiston puolueita on liikaa ja ne vain syövät toistensa kannatusta. Millä tavalla Kansalaispuolueen agenda poikkeaa olennaisesti Perussuomalaisista, Sinisistä tai Itsenäisyyspuolueesta? Ymmärsin Kansalaispuolueen tarkoituksen niin kauan kuin se oli Paavo Väyrysen henkilökohtainen missio siksi, että hän oli niin pahasti riidoissa muiden puolueiden kanssa, mutta kaikille muille jäsenilleen Kansalaispuolue (ja Itsenäisyyspuolue) ovat umpikujia ja Sinisetkin porskuttavat lainatulla ajalla.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen ilmoitti eduskuntaan palatessaa olevansa oppositiossa myös oppositiota kohtaan. Kansalaispuolue, jossa on kolmen luokan jäseniä, on jokseenkin tunkkainen ilmiö.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Suomeen mahtuu hyvin poliittiseen keskustaan asemoituva puolue. Sille on selvä tilaus. Kansalaispuolue kykenee täyttämään hyvin poliittisessa kentässä olevan aukon ja tulee myös menestymään.
Aukon on synnyttänyt keskustapuolue. Se on omaksunut uusliberaalin linjan, joka kannattaa hyvin pitkälle menevää julkisen toiminnan yksityistämistä ja valtion roolin minimoimista. Siinä pohjoismainen hyvinvointivaltio jää vähemälle huomiolle. Keskustapuolueessa on paljon ns. alkiolaisia eli lähellä kansalaispuolueen aatemaailmaa olevia. Heille ei ole keskustapuolueessa sijaa. Eräissä tilanteissa keskusta on toiminut kokoomusta oikeistolaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Jeesushan ei tosiaan ollut suomalainen. Jeesuksen aikaan ei ollut mitään kansallisvaltioita. Kristityt pahimpia globalisteja.
Ilmoita asiaton viesti
”Jeesushan ei tosiaan ollut suomalainen. Jeesuksen aikaan ei ollut mitään kansallisvaltioita. Kristityt pahimpia globalisteja.”
Jeesuksen aikana oli vallalla globalisaatio ja siitä piti silloin huolta ja jöötä kasvava maailmanvalta Rooma.
Jeesus taisi olla globalisaation kannattaja, mutta juutalaiset eivät sitä olleet. Juutalaiset olivat kansallismielisiä ja ryhtyivät roomalaisia vastaan kapinaan, mikä kapina sitten verisesti kukistettiin ja maa hävitettin ja juutalaiset hajoitettiin ympäri rooman valtakuntaa. Se oli globalisaation voitto siihen maailmanaikaan.
Roomalaiset kukistivat monta muutakin kansallismielistä kapinaa, mm. mahtavan Palmyran, mikä sijaitsi vähän Jerusalemista koilliseen, keskellä nykyistä Syyriaa. Palmyran nationalisteja kohdeltiin yhtä kovakouraisesti kuin juutalaisia nationalisteja. Palmyran kapina kukistettiin pari sataa vuotta myöhemmin kuin juutalaisten kapina oli kukistettu.
——————-
Nykymaailmassa nämä brexitit onneksi hoidetaan sentään paljon vähemmän väkivaltaisella tavalla. 🙂
Toki Katalonian kapina ei onnistunut, mutta uhreja tuli silti aika vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Jeesus kuitenkin sanoi,”Valtio, joka riitaatuu itsensäkanssa on tuhon oma”!
Ilmoita asiaton viesti
”Jeesus kuitenkin sanoi,”Valtio, joka riitaatuu itsensäkanssa on tuhon oma”!”
Enpä muista tuota sanomista, mutta samapa tuo, ei sillä nimittäin mitään väliä.
Jeesus ei kuitenkaan edustanut mitään suomalaista kulttuuria, se nyt ainakin on varmaa jos mikä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen arvopohja on kristillisissä perusarvoissa.”
En ole ihan varma tästä. Ennen kristinuskoa Suomessa oli suomalainen muinaisusko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_muinaisusko
(En pääse tavastani linkata Wikipediaan, mutta saa nähdä tuleeko siihen muutoksia Rafaelin koulu -kirjan lukemisen jälkeen 🙂
… Jos/kun islamisaation myötä Suomessa valtauskonto on jossain vaiheessa islam, niin sitten varmaan osa julistaa, että Suomen arvopohja on islamilaisissa perusarvoissa.
Muuten ihan täyttä asiaa koko blogi.
Ilmoita asiaton viesti