Kainuun pitkät sähkökatkot paljastivat huoltovarmuusriskit
Kainuussa jo viikon ajan tykkylumesta ja lumikuormasta aiheutuneet sähkökatkot koskevat jo yli 10 prosenttia koko maakunnan kotitalouksista. Tilanne on alueen kannalta karmaiseva, kun ja jos pakkanen pääsee tekemään tuhojaan.
Kainuun tilanteen pitäisi avata silmämme. Huoltovarmuus veden ja ruoan, sähkön ja energian tai liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien on Suomessa monin paikoin todella heikko. Maassa pitää pystyä varmistaa sähkölinjojen ylläpito siten, että tärkein eli vakaa sähkönsaanti on turvattu, myös erityisesti maaseudulla.
Miksi valtion enemmistöomistama Fortum myi sähköverkkonsa? Myös muiden maassa sähköverkkoja ylläpitävien yhtiöiden enemmistöomistus on myyty ulkomaisille toimijoille. Tiedämmekö varmasti, kuka tai minkä maalaiset toimijat lopulta ovat näiden suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden uusia ja nykyisiä omistajia?
Osa uusista omistajista on hyödyntänyt näissä kuvioissa veroparatiiseja tai niihin rekisteröityjä yhtiöitä. Tiedämmekö siis tarkasti ja varmasti, kuka tai mitkä tahot omistavat yksityistetyt sähköverkot? Miksi tällaisilla toimijoilla olisi mitään intressiä pitää huolta huoltovarmuudesta. Nykyisen kaltaisessa tietoliikenneympäristössä, tiedämmekö mahdollisten ulkomaisten omistajien, jos ne olisivat esimerkiksi valtioita, kyvyistä vaikuttaa Suomen sisäiseen turvallisuuteen?
Suomalaisten ruoka- ja elintarvikehuollossa riskit voivat olla vielä karmaisevampia. Laajassa kriisissä ruoan saatavuus voi Suomelle olla pian haastavaakin. Miksi valtio kaavailee Altian yksityistämistä, joka kaiken järjen mukaan voisi kriisiaikana tuottaa palavaa tavaraa? Kemiran lannoitetuotannon myynti pois valtionomistuksesta oli aikoinaan käsittämätön päätös, jolla annettiin maamme maaperän rikkaudet pois omista käsistä.
Yksityistetyt yritykset eivät tuota niitä julkishyödykkeitä, mitä valtion yhtiöt aikanaan suomalaisille tarjosivat. Yksityistämisvimmalle on pantava kerta kaikkiaan piste. Nyt pitäisi palauttaa valtion yhtiöt takaisin toimintaan ja estää rahastus suomalaisten veronmaksajien rahoilla rakennetuissa yhtiöissä! Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa valtion yhtiöt olisi syytä säilyttää maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla, jolloin ne voivat jatkossakin tuoda hyvinvointia monille eri ihmisille ja edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta.
Yksityistämisvimmalle eli markkinaliberalismille tulee löytää parempi vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Outo tilannearvio. Caruna sähköverkon alueella ei ole ainuttakaan taloutta tällä hetkellä ilman sähköä !
Ilmoita asiaton viesti
Verkonnpitäjä loisteen oma moka tai laiskuus saa sanoa kummallakin nimellä ei ole tykkylumensyytä mitenkään terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
Jo sota-aikana tapsit vedetiin korsuista maan alla.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko korsuissa peräti sähkövalot?
Tuo on minulle uutta!
Ilmoita asiaton viesti
Eilisessä kirjoituksessani kyselin juuri tätä, eikö olisi aika sijoittaa voittoja jo maakaapelointiin?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tästä opimme? Maatalous ei ole se tärkein omavaraisuus vaan sähkö.
Kun se puuttuu mikään ei toimi .Vesi,ruoka,puolustus ym. on kiinni sähköstä.
Ilmoita asiaton viesti
Carunan häiriökartan mukaan (8.1.
klo 5.45) Carunan alueella kyllä näytti olevan yli 1800 asiakasta vikakeskeytyksen piirissä. Ja nyt täytyy ymmärtää, että tykkylumiongelmaa esiintyy siellä, missä on paljon lunta. Carunan ongelmat näyttävät esiintyvän lähinnä Lounais-Suomessa. Helsingissähän pidempiä katkoja ei ole, kun muu maa on maksanut ja maksaa sen alueen huoltovarmuuden. ”Mittava sähkökatko pimensi laajan alueen Helsingin kantakaupunkia – kyse oli äärimmäisen harvinaisesta häiriöstä
Sähkönjakelu keskeytyi noin viideksitoista minuutiksi Kruununhaassa, Kalliossa, Katajanokalla, Kluuvissa ja Sörnäisissä.” Ulkomaiset omistajat ja helsinkiläiset eivät taida oikein ymmärtää, mitä sähkökatkot ovat. Ja sitä, mitä pitkä sähkökatko kylmällä, siis KYLMÄLLÄ kelillä aiheuttaa. http://hairiokartta.caruna.fi https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005127493.html
Ilmoita asiaton viesti
Maakaapelointi vaatii varmasti jotain 20v+ jos siirtohintoihin ei haluta roimia korotuksia. Kriittisten paikkojen puuston ”pakkolunastus” käypään hintaan ja sitä seuraavat hakkuut olisi tehokkaampi tapa helpottaa näemmä ilmastomuutoksesta johtuvat 0-astetalvet tykkylumineen. Kaukonäköinen metsänomistaja voisi sitten istuttaa vaikkapa joulukuusipalstan hakatulle alueelle ja tehdä itse tilin about 10 vuoden päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta olen samaa mieltä, että jos halua riittäisi niin myrsky- yms.tuhot sähkölinjoille olisi mahdollista estää.
Tuosta ”tilin” teosta joulukuusilla taas esittäisin eriävän mielipiteeni, osittain, joulukuusikaupasta saa kyllä parhaan hinnan puulle mutta ei suinkaan ilmaiseksi. Olen läheltä seurannut mitä se vaatii joulukuusien kasvattajilta, ja se ei tosiaankaan rajoitu siihen, että ne puut istutetaan, ja n. 10 vuoden päästä myydään.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkönsiirto on ns. luonnollinen monopoli. Siirtoyhtiöt voivat korottaa siirtohintojaan, siirron perusmaksua ihan miten haluavat. Helsingissä kaapelit ovat olleet jo sata vuotta maan alla, siitä huolimatta myös täällä maksetaan ylihintaisia siirtomaksuja. Tuntuu ihmeelliseltä kun kilpailetussa sähkölaskussa energian hinta on enään murto-osa samalla siirtohinnan viedessä suurimman osan. Tämä on rikollista ja osoittaa ettei säätely tai poliitikkojen kyky riitä tällaisten pikkuasioiden hoitamiseen. Avainsana on kohtuullisuus, mutta eihän se monopoliasemassa olevalle siirtoyhtiölle ole mikään tavoite.
Ilmoita asiaton viesti