Kauppasodat palasivat – Suomen huolehdittava eduistaan

Yhdysvaltain (USA) asettamat terästullit ja sen seurannaisvaikutukset voivat olla Suomen orastavan talouskasvun kannalta todella vahingollisia. On selvää, että Euroopan unionin (EU) puolittainen pörhentely vastatoimina asetettaviin pitkiin tullilistoihin ei Suomea auta – päinvastoin. Seurauksena on väistämättä meille tärkeiden tuotteiden joutuminen ennen pitkää USA:n tullikorotusten listalle. Suomen kansantaloutta on jo valmiiksi rasittanut 10 vuoden turha lama. Bruttokansantuote on kitunut alemmalla tasolla kuin vuonna 2007. Syyt ovat monelta osin olleet Suomen tekemiä vääriä valintoja.

Kauppasodat ovat palanneet. Presidentti Donald Trumpin johdolla päätetyt terästullit palauttavat liberaalin kauppapolitiikan päälle uuden ja pysyvän varjon. EU:ssa suunnitellaan useille sadoille tuotteille vastatulleja. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että USA iskee sen jälkeen jälleen uusiin tuotteisiin uusilla tulleilla omana vastavetonaan. Suomelle nämä tuotteet voivat olla viennin kannalta hyvin tärkeitä. Hyväuskoiset suomalaiset joutuvat jälleen osana EU:ta kitumaan isojen maiden kauppasotien vuoksi. Onko Suomi ymmärtänyt, että maailmanpolitiikassa on syntynyt uusi aika?

Ennen vuotta 2018 on juuri nähty kaksi isoa maailmankauppaan ja Suomen talouteen vaikuttanutta asiaa: 2014 tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet sekä vuonna 2016 Brexit.

Vääriä valintoja on Suomen EU-asemasta johtuen tai meistä riippumatta tapahtumassa jälleen. Suomen ajautuminen 2014 Venäjän tuontipakotteista yhdeksi eniten kärsiväksi EU-maaksi oli heikkoa poliittista toimintaa. Suomi suostui heikkoihin ehtoihin, eikä saanut käytännössä mitään kompensaatiota EU:lta eniten kärsineille maito-, liha- ja elintarviksektoreille. Ja kriisiä on jatkunut kohta neljä vuotta.

Brexit on toinen vasta vajaa kaksi vuotta sitten kauppa- ja rahapoliittisesti Suomeen merkittävästi vaikuttanut asia. Suomalaiset vientituotteet ovat punnan heikentyessä kallistuneet brittiostajille. Metsäteollisuus on luonnollisesti Suomelle merkittävä toimiala, johon brexit on myös vaikuttanut.

Suomessa valitetaan impivaaralaisuudesta silloin, kun kritisoidaan EU:n keskittävää politiikkaa tai ylipäätänsä EU-päätösten järkevyyttä maamme kannalta. Nyt olisi poliittisilla päättäjillä laajemmin aito tarve katsoa peiliin. Norja tai Sveitsi ovat menestyneet hyvin, eikä Ruotsikaan ole kärsinyt eurosta. Moni pieni maa pystyy neuvottelemaan ilman EU:ta itselleen omia tarpeita paremmin läpi.

Suomen pitäisi käyttää järkeä ja huolehtia EU-pöydissä, ettemme osana unionia ole mukana kiihtyvässä suojatullien virrassa, jonka lopputuloksena olemme varmasti suurin häviäjä kaukaisena reunamaana. Rahapolitiikka, EU:n kauppapolitiikka ja  maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti toimi Suomelle tai ole meidän etumme.

Nyt on herättävä tai tämän maakuntia jo vuosi tyhjentäneen politiikan seurauksina tyhjenee koko Suomi. Globalisaation sijaan katseet on suunnattava omaan kansaan, aivan kuten Trump teki USA:ssa. Suomella on mahdollisuuksia talouskasvuun, jos se tehdään myös maakuntien luonnonvaroja ja ihmisten osaamista hyödyntäen.  EU voi olla jälleen pilaamassa mahdollisuudet, kuten kävi Venäjä-pakoitteissa. Sitä Suomen kansa ei saa hyväksyä.

 

SamiK2012
Kansalaispuolue Sotkamo

Kainuulaissyntyinen valtiotieteen maisteri ja agronomi (MMM). Työskentelen hankintajohtajana yrityssektorilla.
Olen myös Kansalaispuolueen puheenjohtaja.
Lapsuus maalla ja opiskelujen jälkeen elämä kaupungissa on opettanut ymmärtämään ne erilaiset tarpeet, mitä ihmisillä eri puolella Suomea on. Kahden lapsen isänä tunnen myös perheiden haasteet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu