Sami Kilpeläisen blogi

Olen Jan Vapaavuoren kanssa samaa mieltä - Uusimaa on liian suuri sote-alueeksi

Olen Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren kanssa ainakin yhdessä asiassa samaa mieltä: Uusimaa on liian suuri yhdeksi sote-alueeksi. Miksi näin?


1) Sote-uudistus toteutetaan liian kiireellä. Jo pelkästään erilaisten palveluyksiköiden toimintojen yhteensovittaminen maakunnallisesti erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, tukipalveluissa kuten tietojärjestelmien rakentamisessa saati uusien palvelutuottajien eli yksityisten terveysfirmojen mukaanottamisessa on aikataulullisesti mahdoton tehtävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vain yksityiset toimijat voivat onnistua aikataulussa, koska heillä on suppeampi toiminta-alue kuin massiivisilla maakunnilla.

2) Johtamisjärjestelmät Uudellemaalle syntyvässä 60 000 henkilön (ja 1,6 miljoonan ihmisen sekä 26 kunnan) maakuntaorganisaatiossa eivät rakennu tässä aikataulussa kuntoon. Kainuussa tämä on jo nähty 2005-2012. Kuhmon kaupunki aloitti palkkojen kilpajuoksun nostamalla ennen Kainuun mallin kokeilua terveydenhuoltohenkilökunnan palkkoja. Sinällään varmaan tarpeellista, mutta johti harmonisoinnin takia mahdottomaan tilanteeseen 9 kunnan maakunnassa. Väliportaan hallinto ja puutteelliset johtamisjärjestelmät johtivat päätöksenteon keskittymiseen, tekevät kädet istuivat palavereissa ja tärkein eli terveyden- tai sosiaalihuollon hoitopisteet menettivät päätöksentekovaltaa - siis valtaa tehdä nopeita päätöksiä potilaiden hoitamiseksi.

Suomessa ei ole yhtään yritystä, joka henkilöstömäärältään olisi lähelläkään tätä kokoluokkaa. Nokiankin kulta-aikoina sillä oli 24 000 työntekijää Suomessa. Helsingin kaupungilla on nelisenkymmentä tuhatta työntekijää, tosin hyvin vahvasti maantieteellisesti ja hallinnollisesti selkeässä raamissa, mutta valitettavan pitkissä organisaatioketjuissa. Suuruus lisää byrokratiaa. Rehellisesti sanottuna en jaksa uskoa, että virkamiesvalmisteluna tai virkamiesjohdettuna pystytään tässä aikataulussa luomaan uskottavia palveluketjuja saati kustannustehokkaita johtamisjärjestelmiä.

Mitä pitäisi tehdä?

A) Maakuntauudistuksen aikataulua on lykättävä. On absurdia mennä maakuntavaaleihin täysin torson ja epärealistisen mallin kanssa. Eduskuntavaalien yhteydessäkin voi olla liian aikaista järjestää maakuntavaaleja. Soten osalta valinnanvapaus eli yksityistäminen pitää purkaa. Malli pitäisi toteuttaa asiakasseteleillä ja maakunnallisten päätösten perusteella hankittavilla palvelujen tilauksilla, tarvittavilla ulkoistuksilla - siis yritysjohtajan termistölläni 'outsourcing'.

B) Uudenmaan maakunta voisi ministeri Anu Vehviläisen esikunnalle 2016 esittämälläni tavalla toteutua hallinnollisella jaolla. Siinä Uudellemaalle valittaisiin yksi maakuntavaltuusto, mutta se jakaantuisi kuuteen valtuuston alaiseen alueeseen: Helsinki, Espoo, Vantaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-Uusimaa. Pienin murhe on valittavien edustajien valintatapa, mutta alueet voisivat toimia vaalialueinakin. Tärkeämpi olisi kuitenkin hallinnollinen johtaminen. Yksiköistä tulisi näillä 6 alueella mielekkäitä ja henkilöstömäärät sekä palvelukokonaisuudet hallittavina. Raja-aitaa erikoissairaanhoidon ja perusterveyshoidon sekä sosiaalipalvelujen osalta voitaisiin samalla purkaa ja siten tehostaa hoitoketjuja.

Sami Kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja
Toimin vuosina 2001-2012 vajaan 11 000 asukkaan Sotkamon kunnan valtuustossa ja 12 vuotta tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Seurasin aitiopaikalta noin 80 000 asukkaan Kainuun maakuntakokeilun valmistelua Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2001-2004 sekä vaaleilla valitun Kainuun maakuntavaltuuston jäsenenä vuosina 2009-2012 ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. En osallistunut vuoden 2004 maakuntavaaleihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat