Kansalaispuolue suosituin uusista liikkeistä maakunnissa
Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tutkimuksen mukaan uusista liikkeistä suosituin maakunnissa on Kansalaispuolue. Kansalaispuoluetta voisi harkita äänestävänsä kaikista suomalaisista 6 prosenttia. MT:n tutkimuksessa mukana olivat Kansalaispuolue, Liike Nyt ja Siniset.
Nostamme Kansalaispuolueessa hattua Maaseudun Tulevaisuudelle, joka toteuttaa demokratiaa tutkimalla uusien kansanliikkeiden kannatusta.
Maaseudun Tulevaisuuden tekemä tutkimus osoittaa, että maakunnissa Kansalaispuolue voi saavuttaa jopa kymmenen prosentin kannatuksen. Jos otetaan lukuun kannastaan vielä epävarmat, on puolueellamme jopa 28 prosentin kannatuspotentiaali.
Tämä on todella positiivinen tulos ottaen huomioon, että meillä ei vielä ole yhtään ministeriä eikä istuvaa kansanedustajaa.
Tulos osoittaa, että perinteiset puolueet ovat unohtaneet maakuntien ihmiset.
Kansalaispuolue on edistys- ja uudistusmielinen puolue, ja siksi on ilahduttavaa, että nuoret suhtautuvat positiivisesti uusiin poliittisiin liikkeisiin.
Sami Kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja
Piia Kattelus
Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja
Kerronpa, mitä Keski-Suomessa puuhaillaan sote- ja maakuntauudistuksen tiimoilta:
”Keski-Suomi 2020” -logolla varustetussa ilmoituksessa Keskisuomalaisessa on tänään 12.5. kolmen palstan leveyinen noin vaaksan korkuinen mainos/ilmoitus otsikolla ”Mikä ihmeen maakunta- ja sote-uudistus? Laaja kuntakierros uudistustyöstä käynnistyy!”
Muutamia huomioita em. mainoksesta/ilmoituksesta:
– Pitkähkön alustuksen jälkeen sanotaan, että ”Tule siis kuulemaan Keski-Suomen valmistelusta ja visioimaan tulevaa vastuuvalmistelijoiden kanssa kunnassanne pidettävään avoimeen keskustelutilaisuuteen. Saat samalla tietoa lokakuussa järjestettävistä maakuntavaaleista.” -> ilmoituksen alla on ”Tervetuloa!”-toivotus (ja ilmoitetaan kahvitarjoilusta), mutta ei ketään henkilöä tai tahoa sitä toivottamassa; siis ko. ilmoitus/mainos ilmoittaa eri kunnissa pidettävistä tilaisuuksista, mutta ketään kutsujaa ei ole ilmoitettu.
– Ko. keskustelutilaisuudet ilmoitetaan järjestettäväksi Joutsassa (14.5.), Toivakassa (15.5.), Keuruulla (16.5.), Pihtiputaalla (17.5.), Konnevedellä (21.5.), Multialla (22.5.), Saarijärvellä (30.5.), Luhangassa (31.5.), Kinnulassa (4.6.), Jämsässä (5.6.), Laukaassa (6.6.), Karstulassa (7.6.), Kyyjärvellä (11.6), Äänekoskella (13.6.), Kannonkoskella (13.6.) ja Viitasaarella (14.6.).
– Hankasalmella, Jyväskylässä, Muuramessa, Kivijärvellä, Petäjävedellä ja Uuraisilla tilaisuudet ilmoitetaan pidettäväksi alkusyksystä -> Siis väestömäärältään merkittävimmässä K-S:n kunnassa, Jyväskylässä, ko. tilaisuus pidetään vasta syksyllä! Tämä ei täytä missään muodoin jyväskyläläisten – eikä muiden poisjääneiden kuntien – kohdalla kuntalaisten oikeusturvaa ja antaa aiheen kääntyä valtion oikeusviranomaisten puoleen. Mitähän oikeuskansleri tästä sanoisi?
– Ja lopuksi: Mitäpä kuntalaisia tarvitsisikaan kuulla, kun asiat on jo taputeltu sote- ja maakuntauudistuksessa. Me emme tarvitse tällaisia ”lumekuulemisia” vaan aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia omien itsenäisten kuntiemme asioihin!
Virallisesta hallinnollisesta kuulemisesta on säädetty Suomen laissa ja sitä EU:nkin asianosaisjulkisuus vaatii (ks. EU:n perusoikeuskirjan 41(2) artikla, sivu 266; lähde Mäenpää 2016, ”Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet”, Edita Helsinki).
—
”Hallinnollinen kuuleminen”:
Määritelmä
viranomainen varaa ennen asian ratkaisemista asianosaiselle tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun
Selite
Kuuleminen on keskeinen oikeussuojakeino ja hyvän hallinnon tae. Se on yleisprosessuaalisen kontradiktorisen periaatteen ilmaus. Lausuessaan mielipiteensä asiasta asianosainen voi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko asian käsittelyyn laillisia perusteita. Vaatimukset tarkoittavat viranomaisen tai toisen asianosaisen esittämiä vaatimuksia. Selvitykset ovat viranomaisen haltuun valmistelun yhteydessä kertyneitä asiakirjoja asian taustasta ja tosiasiallisista perusteista mukaan lukien todisteet. Kuulemismenettelyssä viranomainen varaa asianosaiselle mahdollisuuden määräajassa esittää näkemyksensä kohteena olevasta aineistosta. Yleensä asianosainen antaa selityksen kirjallisesti. Kuulemisvelvollisuudesta on useita poikkeuksia, kuten tilanne, jossa kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Käytetyt lähteet: hallintolaki (434/2003) 34 – 36 §
Lisätiedot Kirjoittaja: Heikki Kulla.
Lähde edelliseen alla:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kuul…
—
Yleisesti ottaen: Sote- ja maakuntauudistusta ei voida laillisesti loppuun saattaa ja lakeja hyväksyä ennen kuin kaikkia suomalaisia on hallinnollisesti kuultu. Tästä ei nyt kannata tinkiä piiruakaan. Se on meidän suomalaisten lain meille suoma oikeus!
–
Sami, mitä mieltä Kansalaispuolue on siitä, onko kansalaisten hallinnollinen kuuleminen mennyt oikein sote- ja maakuntauudistuksessa?
Ilmoita asiaton viesti
Sote-uudistus ei toteuta missään määrin demokraattista prosessia. Ensiksikin siinä siirretään kunnilta valtaa muka maakunnille, mutta käytännössä eduskunnalle, koska maakunnilla ei ole esimerkiksi verotusoikeutta.
Mallin tavoitteena on yksityistää kansallisomaisuus eli verovaroin maksetaan yksityisille yrityksille valtavat liikevaihdot ja voitot. Malli johtaa lopulta rajuun keskittämiseen maakuntakeskuksiin tai vielä kauemmas.
Lisäksi minulla on tietoa, että valmistelussa luodaan niin isoja kokonaisuuksia, että vain isoimmat yritykset edes pystyvät tarjoamaan palveluja. Minulla on tuolla useita kirjoituksia, joista voit lukea laajemmin näkemyksiäni. Kommenttisi on todella tärkeä, kiitos siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Onnittelut kansalaispuolueelle, hieno startti noinkin uudelle liikkeelle. Olisiko onnistuneella julkisuudenhallinnalla ja puolueen yhtenäisyydellä osansa suosioon?
Kirsikkana kakun päällä on että puolueen kautta avautuu yhteys kansanedustajaan, kuten Paavo Väyrynen kirjoittaa, ” kun palaan kesäkuussa eduskuntaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Väyrysen johtama Kansalaispuolue on hänen mukaansa vahva ehdokas pääministeripuolueeksi. Jos ja kuten toivon, Kilpeläisen ja Väyrysen kansalaispuolueet ryhmittyvät saman lipun taakse, meillä on yli 50 % kannatusta nauttiva alkiolainen puolue. Kyllä sitten kepulaisia harmittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaispuolueen alkiolainen, maalaisliittolainen perusta pitää olla selvä kuin pläkki. Mikää ”puliveivaaminen” äänten kalastelemiseksi ei ole tarpeen. Kristilliset arvot ja isänmaallis-sosiaalinen perusta pitää aina.
Ilmoita asiaton viesti
Mukava kuulla, että naapureilla menee hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenmaa uutisoi 10.3.2018, että ”Suomi osti kohteliaisuuttaan Macronin idean kansalaisten kuulemisesta”, ”EU-keskustelua ei aiota ”macronisoida”, ks. alla:
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomi-osti-kohtel…
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sote- ja maakuntauudistus tulee ”macronisoida”, jos se aiotaan saattaa joskus laillisesti voimaan. Siispä koko Suomen kansalle tulee järjestää kuulemistilaisuudet e n n e n k u i n ko. sote- ja maakuntalaeista äänestetään ja lait hyväksytään.
Näiden em. sote- ja maakuntakuulemisten yhteydessä voidaan käydä samalla myös puuttuvat kuulemiset EU-integraation syventämisestä ns. EU:n Valkoisen kirjan mukaan ja Macronin kehotuksen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin näissäkin kommenteissa annetaan ymmärtää, että olisi kaksi kansalaispuoluetta. Käsittääkseni ei ole vaan on Väyrynen ja hänen puheensa ja Kansalaispuolue, jonka nimekirjoittaja ja puheenjohtaja on Sami Kilpeläinen. Väyrysen erottaminen on kiistanalainen ja päätös toimenpidekiellossa. Hän puhuu vain omissa nimissään tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Edellisessä Suomenmaa-artikkelissa Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö Ville Cantell kertoo, että tänä vuonna tehdään ”Mun EU” -kampanjaa, jonka puitteissa järjestetään tilaisuuksia ympäri Suomea.
– Järjestetään muutamia lisätapahtumia ja ollaan kerätty kaikki tämän sateenvarjon alle, Cantell selittää yhtymäkohtia eurooppalaiseen keskusteluun.
Joka vuosi ulkoministeriö jakaa rahaa EU-viestintään myös kansalaisjärjestöille.
Viime vuosina 370 000 euron määräraha on jaettu 15–36:n järjestön kesken. Rahaa on annettu niin Attacille, Kansanvalistusseuralle kuin yhdistykselle nimeltään EU:n Vastainen Kansanrintama.
– EU-myönteisyys ei ole meille määrittelevä tekijä, vaan se, kuinka laadukas esitetty projekti on, Cantell sanoo.”
—
Puolestaan Yle.fissä 17.3.2017 oleva uutinen kertoi, että EU-komission Suomen edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto on pestannut neljä tubettajaa kertomaan nuorille EU:sta. ”Mun EU” -kampanjalla on yritetty tavoittaa 2017 13–17-vuotiaita suomalaisnuoria.
https://yle.fi/uutiset/3-9516018
—
Eli virallinen kuuleminen ”ihan aikuisten oikeasti” niin EU-asioista kuin Suomen sote- ja maakuntauudistuksestakin on vielä tekemättä, ja ei ehdi valmistuakaan ennen uudistuksesta järjestettävää äänestystä.
Ilmoita asiaton viesti