Sami Kilpeläisen blogi

Vuoroin polttaa helle ja vuoroin routa – maatalous tarvitsee tukea

Kuivuus koettelee tilallisia ja uhkaa viljelijöiden toimeentuloa. Jopa maataloustukiin nihkeästi suhtautuva Ruotsi on päättänyt maksaa peräti 120 miljoonaa euroa maatiloille satovahinkokorvausta. Suomessa muutaman miljoonan euron saaminen budjettiin on aiheuttanut käsittämätöntä vastustusta joka vuosi.

Maatalouspolitiikan kirjattuja keskeisiä tavoitteita olisi luoda vakautta markkinoille ja taata kohtuullinen elintaso maaseudun viljelijäväestölle. EUsta johdettu maatalouspolitiikka on Suomen osalta epäonnistunut tässä täydellisesti.

Ihmettelen miksei hallituspuolueita sekä etunenässä vihreitä ja punaisia päättäjiä laiteta suoraan vastaamaan, että haluavatko he luopua suomalaisesta tuotannosta ja nähdä tarvittaessa nälkää?

Mummuni muisteli lapsuudessani aikoja, jolloin jopa elettiin pettuleipää syöden 1920- ja 30-lukujen Kainuussa. Alkaisiko kotimainen ruoka ja sen puolustaminen kelvata, kun tuontitavaraa ei tulisi.

Viimeisimpänä vitsauksena kova kuivuus on iskenyt tilallisiin monin paikoin. Paikoin kolmannes tai jopa puolet vilja- tai säilörehunurmisadosta ollaan menettämässä.

Tuotantoriskejä varten tilat tekevät valtavasti toimia, mutta valtion satovahinkojärjestelmän muuttaminen satovahinkovakuutuksiksi on ollut täystuho tiloille. Suomen pitää palauttaa satovahinkotuet valtion budjettiin. Jos ei ole jyviä tai paaleja, ei ole ruokaa eikä rahaa.

Kansalaispuolueen näkemyksen mukaan tilojen vaikeuksien taustalla ei ole yksin kasvukauden olot. Tiloilla realisoituvat tuotannollisen kriisin lisäksi markkinakriisi, talouskriisi, inhimilliset kriisit sekä poliittinen kriisi. Euroopan unioni on toiminnallaan aiheuttanut ensin Venäjän vastapakotteina pelkästään maitotiloille joka vuosi keskimäärin 30 000-40 000 euron menetykset ja korvannut vuosittaiset 200 miljoonan euron menetykset vajaalla 10 miljoonan euron kertakorvauksella vuonna 2015.


Suomen elintarvikekauppa on yhteensä 16 miljardia euroa. Yli 250 000 suomalaista työllistävä elintarvikesektori on niin merkittävä toimiala varsinkin Pohjois-Suomessa, että valtiovallan on nyt otettava heti käsittelyyn satovahinkojen korvaamisen ohella maatalouden pitkäaikaisen markkina- ja kannattavuuskriisin korvaaminen suoranaisella yleisellä "katastrofiavulla".

Vaikka "vuoroin polttaa helle, vuoroin routa", "niin maamies muista miss' onnesi on riihesi rikkaus riippumaton."

Ahtaalla olevat tilalliset tarvitsevat nyt meidän tavallisten ihmisten tukea ja valtion apua hädässä, ettei usko lopu tulevaisuuteen. Ruokaa tarvitaan aina.
 

Sami Kilpeläinen
agronomi VTM
Kansalaispuolueen puheenjohtaja
Sotkamon Ikolan isäntä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vähennetään maataloudesta 5000 virkamiestä ja jaetaan niiden palkat viljelijöille.

Jatkossa se pysyköön säästönä.

Suomessa on maatiloja viljelty lähes 1000 -vuotta ilman tukiaisia.

Käyttäjän nikkeli88 kuva
nico nyman

Menee taas tulevana talvena monta kymmentä maito ja viljatilaa nurin koska kuiva kesä ni ei rehuheinä ja viljakasvit kasva ja isot kauppaketjut jatkuvasti halpuuttaa mm: maidon hintaa mut kauppakammarien herrat jotka esim Keskon ja S-ryhmän hallituksissa istuu, vetää rahaa tuottajilta omii taskuihin, jos naisen euron sanotaa olevan 50 centtii ni maidontuottajan ja viljelijän euro taitaa olla 10 centtiä...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Kepu vihaa maaseutua ja sen rasitteita puolueelle.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

En muista aikaa jolloin maatalous olisi tullut toimeen ilman tukiaisia.
Heillä taitaa olla virkamiehiä enemmän kuin viljelijöitä yleensä?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Viittä viljelijää kohden on yksi virkamies ja lisäksi muut tukihenkilöt.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Minun tiedossa ei ole yhtään valtio, jonka maatalous pärjäisi ilman tukia. Olisitko muuten valmis maksamaan esim. maitolitrasta saman hinnan kuin limsapullosta? Kumpi on terveellisempi?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jos joisin maitoa, joutuisin juoksemaan heti vessaan. Limsaa en juo, vesi ja viini kelpaa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kun on vuosia kertynyt on sitä tukiaisruualla mässäilleet myös maanviljelijää moittivat henkilöt.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Maatalouden harjoittajilla yrittäjätaidot ovat olemattomat, sillä ala on täysin tukiaisvetoinen ja sitä ennen maatalouspoltiikan työkaluina olivat olivat hintakatot , suojatullit ym. Sillloin ja vielä nykyäänkin on ollut polittinen voima, joka kippaa riskit veronmaksajille - ja ympäristölle.

Ne viljelijät, jotka toimivat ilman tukia ovat paljon taitavampia ja tarkempia toimissaan. Kyse on omista rahoista, se saa skarppaamaan.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Miksi sitten Tanskan maanviljelijät( yhteenlaskettu velka n.50 mrd ) ovat myös riippuvaisia EU:n tuesta? Vaikka siellä tilojen keskikoko on 150 ha ja satotaso lähes tupla Suomeen verrattuna?
Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua nettona yli 500 miljoonaa euroa vuodessa.( Laskekaapa yhteen mitä meille on maksanut EU:n jäsenyys tähän asti).
Siitä Suomella olisi varaa maksaa vaikka 200 000 euroa katotukea maanviljelijöille.
Kai se on niin ,että vasta kunnon nälänhätä saa meidän poliitikot järkiinsä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mikähän mahtaa olla Tanskassa kansallisten maataloustukien osuus unionista saatavien päälle? Suomeen verrattuna lähes olematon. Sama koskee muita pohjoismaita eli Ruotsia. Norjan kansallisia tukia unohtamatta.

Eipä tuokaan tosiasia hetkauta kun ollaan halukkaita putsaamaan veronmaksajien kukkaroa jotta keskusliikkeet saisivat taas hieman lisää massia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Nälänhädän ja Suomen maatalouden vuotuisen sadon yhteys on jo ajat sitten katkennut. Jotkut sitä näköjään toivovat kiristyskeinoksi.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

#4
Kommentistasi muistuukin hyvin mieleen kun kananmunantuottajat aikoinaan alkoivat etsimään markkinoita muualta kuin Suomesta niin moiseen toimintaan puuttui Suomen kilpailuvirasto. Epäilivät, että tuottajat yrittävät nostaa tuotteensa hintaa. Se taisi olla Purasjoen(?) aikaa.

Joskus muinoin mentiin jopa yleislakkoon, jotta maidon hinta ei nousisi. Poliittinen tahto on Suomessa kuten Euroopassakin on ollut että elintarvikkeet pitää keinoteokisesti pitää hintojen suhteen alhaalla, jotta muuhun kulutukseeen riittäisivät rahat paremmin.

Siinä mielessä olet oikeassa että maajussin yrittäjä taidot ovat huonot sillä, heidän pitäisi toimia kuten OPEC ja yhditysä yhdeksi vaikka Euroopan alueen tuottaja järjestöksi jossa pyrittäisiin aina jatkuvaan alituotantoon kulutukseen nähden.
Tuolloin voisi tuet myös poistaa, tosin tuskin mikään poliittinen taho antaa tuota tapahtua, et edes sinä. Tuo skenaario voisi tapahtua vasta sitten kun Monsato ja kump. hallitsevat koko alaa.

Kirsi Laitinen

Ruotsilla on varaa maksaa lisätukia. Se kun ei makasa juuri lainkaan "kansallista tukea", joksi veronmaksajien rahaa Suomessa häveloiäisyys-syistä kutsutaan.

Kirsi Laitinen

Ruotsilla on varaa maksaa lisätukia. Se kun ei makasa juuri lainkaan "kansallista tukea", joksi veronmaksajien rahaa Suomessa häveloiäisyys-syistä kutsutaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Lapsena kuuntelin M.A.Nummisen ja Rauli Badding Somerjoen tekemää levyä, jolla oli myös kappale "Kaupungin ja maaseudun lapset". Kappaleen tekstistä jäi mieleeni mm. tämä:

"Kaupungissa kävelee melkein kesyjä puluja,
kun taas maalla kanat ja lehmät tuottaa kuluja..."

Näin aikuisena ja tukipolitiikasta jonkin verran kuulleena huvittaa tuo kulujen tuottaminen... ;-)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Suomessa muutaman miljoonan euron saaminen budjettiin on aiheuttanut käsittämätöntä vastustusta joka vuosi."

Oheisesta valtion vuoden 2018 budjetista voi tutustua siihen paljollako ja minkälaisilla nimikkeillä maataloutta Suomessa tuetaan:

Jos puhutaan "muutaman miljoonan euron saamisesta budjettiin" niin eiköhän niitä muutamia miljoonia pidä verrata alle poimittuihin budejetissa oleviin kymmeniin miljooniin, satoihin miljooniin ja miljardeihin.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Talousarvioesitys 2018

10. Maaseudun kehittäminen
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

- Vuosien 2016—2018 viljelijätuet ja tukien EU-osuudet (milj. euroa)1)
- MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävät maatalouden rakennetuet tukimuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 75 276 000 euroa.
- Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
- Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.
- Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 58 330 000 euroa.

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.

44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 440 000 euroa.

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.

54. Hevostalouden edistäminen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetulla rahapelitoiminnan tuotolla (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 40 092 000 euroa.

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 136 800 000 euroa.

Lähde:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&...

ja jatkuu:

ks.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&...

20. Maa- ja elintarviketalous
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa: Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 125 000 euroa.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 531 130 000 euroa.

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 518 738 000 euroa.

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 5 705 000 euroa.

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 3 169 000 euroa.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.

Ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksesta löytyi tuollainenkin:
ks:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&...

40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 144 534 000 euroa.

Nämä ovat vain otsikkotasolla ja summat yhteissummia. Tarkemmin voi tutustua niiden kohdentamiseen avaamalla linkkejä.

Onkohan tämä muuten sellaista tietoa, joka Holmströmin ja Hiilamon mukaan pitäisi piilottaa kansalaisilta ja veronmaksajilta ? Saakohan näistä SoMe:ssa puhua ?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Muuten, kun Suomessa jatkuvasti on joko liian kuivaa tai märkää, niin mitä jos MTK:n johdolla maanviljelyssektori itse keräisi vararahastoa em. katovuosien varalle ?

Vähän niin kuin kuluttajatkin ottavat vakuutuksia jos mökki sattuu palamaan tai auto menemään romuksi. Moni yrittäjä on ottanut itselleen yrittäjävakuutuksen. Metsätkin voi vakuuttaa esimerkiksi metsäpalojen varalta.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Puoluejohtaja suuntaa toimintansa aivan väärään suuntaan. Maatiloja on enää noin 47 000, kun puutarhaviljelmätkin lasketaan mukaan. Suoraan maataloudesta toimeentulon saa alle 100 000 ihmistä. Näistä valtaosalla on jo poliittinen koti.

Vaikka puoluejohtaja olisi kuinta taitava agitaattori, ei tältä kohderyhmältä voi tulla montaa ääntä. Maataloustuet ovat perinteisesti olleet Keskustan osaamisaluetta, jota Kokoomus tarvittaessa on tukenut. Lisäksi maatalouden osuus ihmisten toimeentulon lähteenä alenee koko ajan tilojen määrän vähenemisen jatkuessa myös tulevaisuudessa.

Kannattaisi ehkä löytää oma linja ja lopettaa Keskustan imitointi!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mitenköhän se lisäraha pelastaisi sadon helteeltä?

Jos kohdistaisimme tuet tuetetun sadon, eikä pinta-alan mukaan, valmiudet viljellä säässä kuin säässä kasvaisivat:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258760-k...

Katovuosia varten tällöin otettaisiin vakuutus.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Mikä saa punavihervassarit vihaamaan ruuan tuottaja maanviljelijää se on arvoitus. Kuvitellaan maataloutta ihanaksi eldoradoksi.

Edellisen hallituksen huoltovarmuudesta vastasi Sosiaalidemokraatti työministeri Lauri Ihalainen jolle kuului siten valtion viljavarastot no ne puolitettiin. Viljaa oli aiemmin vuoden tarpeeseen mutta nyt sitä on puolen uden tarpeeseen.
Siis kiittäkäämme Sosialidemokraatteja tästä.

Toimituksen poiminnat